Retriittien suosio kasvaa – tiloja tarjoava kartano haluaa seurakunnat asiakkaikseen

Yhteinen visio auttaa Mikael Busck-Nielseniä ja Emiliana Skoogia Wiisalan kartanon luotsaamisessa. Retriittiin tulevat voivat halutessaan osallistua myös kanojen ja lampaiden hoitamiseen. Kuva: Matias Honkamaa

Wiisalan Kartano retriitteineen on toiminnanjohtaja ja yrittäjä Mikael Busck-Nielsenin ja hänen puolisonsa Emiliana Skoogin toteutunut unelma. Rantasalmen Hiltulan kylässä sijaitsevalla tilalla on yli nelisatavuotinen historia. Pihalla vanhan navetan rauniot, myllynkivi, vilja-aitat ja meijeri kertovat tilan historiasta. Pariskunta osti kartanon kesällä 2024, ja toiminta-ajatus painottui retriitteihin.

– Toivoisimme seurakuntien löytävän tämän paikan ja järjestävän retriitit ohjaajineen sekä osallistujineen, me tarjoaisimme täysihoidon ja puitteet, Rantasalmen kappeliseurakunnan aluekappalaisena työskentelevä Emiliana Skoog sanoo.

Kolme retriittiä kuukaudessa on Busck-Nielsenin ja Skoogin tavoitteena. Kesällä kartano on keskittynyt majoitustoimintaan. Busck-Nielsen ja Skoog ovat yllättyneet siitä, miten luontevasti toiminnot sopivat yhteen. Jotkut majoittujista ovat osallistuneet myös retriitteihin.

– Viime kesänä meillä oli Savonlinnan Oopperajuhlien majoittuja, joka ei ollut aiemmin osallistunut retriittiin. Sen jälkeen hän on ollut meillä neljässä retriitissä, Skoog kertoo.

Majoitushuoneita on yhdeksän. Kartanossa ovat yöpyneet muun muassa piispat Mari Leppänen ja Jari Jolkkonen. Kuopion tuomiokapitulin työntekijöitä on vieraillut heillä kahdesti virkistyspäivillä.

Tilan päärakennus vuodelta 1818 tuhoutui 2005 tulipalossa ja uusi kartano rakennettiin seuraavana vuonna. Kuva: Matias Honkamaa

RANTASALMEN HILTULAN kylä on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Wiisalan Kartanossa on pidetty myös Hiltulan kylän maakirkko ja kinkerit. Busck-Nielsen on kaukaista sukua vuonna 1745 tilan ostaneelle Rantasalmen kirkkoherra Anders Orraeukselle (1695–1747).

Yhteinen näkemys kartanon tulevaisuudesta ohjaa pariskunnan työtä. He uskovat kristillisten retriittien suosion nousuun lähivuosina.

Talven sähkölaskut ja muu ison kiinteistön kulurakenne on Busck-Nielsenin mukaan paikan suurin haaste. Yksi asiakas ilmoittautuu retriittiin puoli vuotta aiemmin, toinen saattaa tehdä sen edeltävällä viikolla.

– Tämä on meille monen vuoden yhteinen matka ja projekti, joka kehittyy. Sen ei tarvitse olla valmis, Busck-
Nielsen sanoo.

Skoog sytyttää kynttilät kartanon keskellä sijaitsevaan Mariankappeliin, joka on olennainen tila heidän retriiteissään. Sen alttaritaulun, vanhalle puulle tehdyn uusikonin hän osti viisitoista vuotta sitten Bulgarian Sofiasta. Yksi haave toteutuu tammikuussa, kun luostariyhteisö Via Silentii toimii vajaat kaksi kuukautta Wiisalan Kartanossa.

Hiljaisuuden ei tarvitse olla synkkää tai vakavaa, vaan se voi olla myös yhteisen ilon jakamista.

TÄRKEIN KRITEERI Busck-Nielsenille ja Skoogille retriiteissä on kristillisyys, sillä he haluavat erottua uushenkisyydestä.

Syksyllä retriittien aiheina ovat esimerkiksi luova kirjoittaminen, neulominen, ruusukko- ja hetkirukous. Lisäksi järjestetään kirjallisuusterapeuttinen sekä Taize-henkinen retriitti. Skoog ohjaa itse muutaman retriitin vuodessa vapaapäivinään aluekappalaisen työstä.

– Monipuolisuus on meille tärkeää. Hengellinen spektri on niin laaja Suomessa. Haluamme tarjota erityylisiä retriittejä ja ohjaajia erilaisista taustoista, Skoog sanoo.

Pariskunta kuvaa itseään traditio- ja liturgiapainotteiseksi. Heille hiljaisuuden ei tarvitse olla synkkää tai vakavaa, vaan se voi olla myös yhteisen ilon jakamista. Jo ärsyketulvasta irti pääseminen voi olla vapauttavaa. Hiljaisuudessa voi aistia kauneutta ympärillään historiallisen miljöön, taide-esineiden, flyygelin, laajan kirjavalikoiman sekä kasvien ja kukkien myötä.

Skoog on korkeakirkollista spiritualiteettia ja ekumeniaa korostavan Pyhän Mikaelin Liturgisen Seuran toinen perustajajäsen, joten yhteistyö on ollut luontevaa. Myös Hiljaisuuden Ystävät on tärkeä yhteistyökumppani. Leirikeskuksessa retriittiä ohjatessaan Skoog saattaa käyttää paikan somistamiseen useamman tunnin. Pariskunnan itse sisustamassa kartanossa sitä ei tarvitse tehdä.

– Haluaisimme pari majoitushuonetta lisää ja monikäyttösalin. Olisi mukava hankkia takaisin osa Viisalan rannasta ja saada sinne sauna. Myös kivistä tehty mietiskelylabyrintti olisi kiva pihalla, Busck-Nielsen sanoo.

Mariankappeli on keskeinen paikka Wiisalan Kartanossa järjestettävissä retriiteissä. Kuva: Matias Honkamaa

TÄNÄ VUONNA Kuopion seurakunnat järjestää kymmenkunta retriittiä. Hiljaisuuden retriitit ovat Järvi-Kuopion seurakunnan hiljaisuuden pappi ja retriitinohjaaja Marjaana Savolaisen mukaan heillä kaikkein suosituimpia, koska ne palvelevat monenlaisia ihmisiä, myös kirkkoon kuulumattomia.

– Meillä on niiden lisäksi esimerkiksi arkiretriittejä ja ingnatiaanisia, henkilökohtaisesti ohjattuja retriittejä. Viime vuonna retriittitoiminta monipuolistui uusilla sydänrukous-, metsä- ja adventtiretriiteillä sekä miehille suunnatuilla retriiteillä.

Savolainen on ollut pitkään Kuopion seurakuntien työryhmässä, joka kehittää ja koordinoi retriittitoimintaa. Ryhmässä on mukana seurakunnan työntekijöitä ja koulutettuja vapaaehtoisia retriitinohjaajia. Vuosina 2022–2025 retriittien osallistujamäärä on kolminkertaistunut.

Kuopion seurakuntien retriitit pidetään Rytkyn leirikeskuksessa ja Tetrimäessä. Neuleretriiteille ihmiset saattavat ilmoittautua puoli vuotta aiemmin ja eri puolilta Suomea.

– Hiljaisuuden viljely tuntuu resonoivan tässä ajassa ja maailmantilanteessa. Retriitit ovat niin hyvä seurakunnan tuote.

Savolaisen mukaan hiljaisuus kutsuu erityisesti työikäisiä, mutta nuorten ja miesten tavoittamista retriitteihin kannattaisi miettiä.

Kuopion hiippakunta tukee retriitinohjaajia, niin seurakunnan työntekijöitä kuin koulutettuja vapaaehtoisia. Se järjestää kaksi hiljaisuuden retriittiä vuodessa seurakunnan työntekijöille, uusille papeille on oma retriitti.

– Moni seurakunnan työntekijä voi kokea arjen työssä, ettei tule ihan tarpeeksi hoitaneeksi omaa hengellisyyttä. Meidän tulisi pitää esillä omaa evankelisluterilaista retriittiperinnettämme ja rikastua siitä.

Wiisalan Kartanon olohuoneessa on Ruotsissa vuonna 1703 käyttöön otettu ensimmäinen painos niin sanotusta Kaarle XII:n Raamatusta. Kuva: Matias Honkamaa

TETRIMÄESSÄ KUOPION Vehmersalmella on järjestetty retriittejä vuodesta 2023 lähtien. Tänä vuonna siellä on järjestetty esimerkiksi rukousmaalausretriitti ja uusien pappien hiljaisuuden retriitti.

– Hiljaisuuden retriittien pitäminen on ollut aina haaveeni, Tetrimäki-säätiön toiminnan yhteyshenkilö, taideterapeutti Heidemarie Hillebrecht kertoo.

Viime vuonna retriittejä oli kahdeksan, ja tämän vuoden kahdestatoista retriitistä suurin osa pidetään syksyllä. Retriiteissä on ollut kahdesta yhteentoista osallistujaa.

Tetrimäki oli ensimmäistä kertaa myynnissä 2022 perhekotitoiminnan päättyessä. Hinta oli silloin Hillebrechtin mukaan vielä korkea, eikä ostajaa löytynyt. Silloin hänelle tuli ajatus retriittien järjestämisestä, ja Tetrimäki-säätiö saneerasi ja sisusti paikkaa uudelleen.

Hillebrecht arvioi retriittien kattavan 40 prosenttia Tetrimäen toiminnasta. Niiden lisäksi Tetrimäessä järjestetään esimerkiksi parisuhdeseminaareja, virkistyspäiviä, ja siellä voi majoittua.

– Kiinteistö on iso. Pelkästään retriiteillä emme voi pitää taloudellisesti toimintaa yllä. Olen 75-vuotias. Etsin nuorempaa jatkajaa, joka ymmärtää ja hallitsee minua paremmin markkinointia.

Huhtikuussa Tetrimäki tuli uudestaan myyntiin, mutta hinta aleni alle puoleen vuodesta 2022.

– Olisi ihanteellista, jos uusi ostaja haluaisi tulla osaksi toimintaamme ja jatkaisi sitä. Tämän vuoden retriitit pidämme joka tapauksessa. Olen turvallisella mielellä, rukoilen joka päivä johdatusta.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRuotsin kirkossa historiallinen rajapyykki – luterilaisten osuus väestöstä alle 50 prosenttia
Seuraava artikkeliLukijoilta: Tällainen on minun uskontunnustukseni

Ei näytettäviä viestejä