Leiririppikoulu on rippikoulumuodoista suosituin. Leirillä syntyy yhteishenki, jossa nuoret tutustuvat toisiinsa ja ottavat etäisyyttä koulumaailmasta tuttuihin rooleihin.
– Rippikoulu on sosiaalinen foorumi, joka torjuu tehokkaasti nuorten yksinäisyyttä, sanoo rippikoulun asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta.
Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Turun yliopiston tutkija, dosentti Niina Junttila kertoo, että erityisesti poikien kokema emotionaalinen yksinäisyys vähenee kahdeksannen vuosiluokan keväästä alkaen.
– Muuta selitystä en löydä kuin sen, että juuri tuolloin alkavat rippikoulut, Junttila sanoo.
Jarmo Kokkosen mukaan turvallisten yhteisöjen rakentaminen on aikuisten tehtävä. Vertaisryhmät ovat nuorten kasvulle äärimmäisen tärkeitä, ja yläkoulun vaiheessa yksinäisyyteen voidaan vielä löytää ratkaisuja.
Jos yksinäisyyden kokemus jatkuu aikuisuuteen, ollaan usein jo syvissä ongelmissa, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, Junttila ja Kokkonen muistuttavat.
Rippikoulun vetovoima nuorten keskuudessa pysyy vakaana. Viime vuonna rippikoululaisia oli Suomessa 49 914. Kun kaikenikäisten riparilaisten määrää verrataan 15-vuotiaiden ikäluokkaan, tavoittaa rippikoulu 84,1 prosenttia suomalaisista. Vastaava luku vuonna 2013 oli 84,6. Aikuisia rippikoululaisia oli 730.
Isostoimintaan osallistui viime vuonna 23 500 nuorta. Heistä rippikoulussa toimi vertaisryhmien ohjaajana 16 200 nuorta. Isostoiminnan suosio on pysynyt korkealla vuodesta toiseen.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Nuoret entistä kirkkokriittisempiä – Riparin tulevaisuus silti kiinni seurakunnan omasta toiminnasta
Kolmenlaisia rippikouluopettajia – millainen sinä olet?
Ilmoita asiavirheestä