Minkälaista on luterilaisen kirkon elämä pienenä vähemmistönä maassa, jossa väestön enemmistö puhuu toista kieltä ja on uskonnollisesti ortodokseja? Ja tilanteessa, jossa oman kielivähemmistön sisälläkin suuri enemmistö kuuluu toisiin kirkkoihin?
Romanian unkarinkieliset luterilaiset sen tietävät. Romanian evankelis-luterilaisessa kirkossa on tänään 25 000–30 000 jäsentä.
– Me Romanian unkarinkieliset luterilaiset asumme enimmäkseen Barcaságin maakunnan alueella, Karpaattien vuoriston ympäröiminä, pastori Zsolt Erzse kertoo.
Alue sijaitsee maantieteellisesti keskellä Romaniaa, Transilvaniassa. Sen keskuksena on suuri Brașovin (unk. Brassó) kaupunki.
– Sen ympäristössä on lisäksi 13 unkarilaista kylää, joissa on luterilaiset seurakunnat, Erzse jatkaa.
Zsolt Erzse osallistui kirkkonsa edustajana lauantaina Turussa päättyneeseen suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen.
Lisäksi kirkkoon kuuluu eräitä luterilaisia seurakuntia myös muualla Romaniassa. Unkarilaisten luterilaisten seurakuntien piispanistuin on Cluj´ssa (unk. Kolozsvár). Kirkolla on kaksi omaa päiväkotia ja yksi koulu.
Romaniassa on noin 19 miljoonaa asukasta. Maan keskiosissa Transilvaniassa elävä unkarinkielinen vähemmistö on yli miljoonan ihmisen suuruinen: unkarilaisia on siten noin kuusi prosenttia maan väestöstä.
Uskonnollisesti suurin osa Romanian unkarilaisista on katolilaisia tai reformoituja. Luterilaiset ja unitaarit muodostavat hyvin pienet vähemmistön vähemmistöt.
Romanian toinen luterilainen kirkko on maan saksankielisen luterilaisen vähemmistön kirkko. Sillä on noin 10 000 jäsentä.
Ekumenia toimii – ainakin enimmäkseen
Erzse kertoo kirkkonsa seurakunnissa olevan jumalanpalveluksien lisäksi muuta toimintaa vaihtelevasti.
– On nuorisotyötä sekä miesten- että naistenpiirejä. Mitä erityisesti nuorisotyöhön tulee, meillä on kirkossa myös valtakunnallinen nuorisotyön yhdistys. Tällä hetkellä minä olen myös sen johtaja.
Erzse kertoo, että kirkko pyrkii järjestämään myös laajempien alueiden yhteisiä lapsi– ja nuorisotyön tilaisuuksia. Hän myöntää, että toiveena on sekin, että luterilaiset unkarilaisnuoret oppisivat tuntemaan toisiaan myös mahdollisia aikanaan koittavia avioliittoja ajatellen: vähemmistössä tunnetaan assimilaation pelkoa.
Vähemmistökirkkojen demografisista huolista huolimatta Erzse kertoo ekumeenisten suhteiden alueellaan olevan periaatteessa hyvät sekä suhteessa suurempiin unkarilaiskirkkoihin kuin myös Romanian ortodoksiseen kirkkoon.
Tosin luterilaiset ovat niin pieni vähemmistö, ettei heitä Erzsen mukaan esimerkiksi hyvin katolisilla unkarilaisalueilla aina oikein edes tunneta.
– Omassa kotikylässäni vietämme myös ekumeenista rukousviikkoa. Silloin vierailemme päivittäin eri kirkoissa. Muulloinkin voi käydä esimerkiksi niin, että katolinen kirkkoherra kutsuu meitä luterilaisia johonkin katoliseen juhlaan. Tulemme niihin mielellämme.
Lähikaupungissa myös ortodoksinen seurakunta osallistui Erzsen mukaan ekumeeniseen rukousviikkoon.
– He saivat kuitenkin sitten kirkostaan ”ylempää” ohjeen olla toiste enää osallistumatta. Ortodoksipapit ovat kuitenkin edelleen yhteyksissä meihin. Ja yleisesti ottaen ekumeeniset suhteemme heihin ovat aivan hyvät.
Romania menettää väestöä muuttotappiona
Romania kuuluu niihin maihin, joista on 2000-luvulla muutettu suurin joukoin leveämmän leivän perässä länteen. Maassa on nyt yli kolme miljoonaa ihmistä vähemmän kuin vuonna 1990.
Myös maan aikoinaan 1,7-miljoonainen unkarilaisvähemmistö on pienentynyt. Erzse kertoo, että Unkari on Romaniaa kehittyneempi maa, muttei niin paljon, että se nykyisin vetäisi puoleensa suuria unkarilaisjoukkoja rajan takaa. Niinpä monet Romaniasta poistuvat unkarilaiset jatkavatkin Erzsen mukaan kauemmaksi.
– Suosittuja muuttokohteita ovat olleet Saksa, Ranska ja Italia, mutta myös Yhdysvallat. Olen seurakunnassanikin huomannut, että usein lähdetään esimerkiksi Saksaan työhön muutamaksi kuukaudeksi, saadaan siellä parempaa palkkaa kuin kotimaassa ja palataan sitten Romaniaan, Erzse tietää.
Turun suomalais-ugrilainen pappeinkokous oli Erzselle suuri elämys.
– En ole koskaan aikaisemmin ollut Skandinaviassa. Oli miellyttävää nähdä, miten suomalais-ugrilaisen kieliperheen kirkot saattavat tavata toisiaan. Emme aina paljon tiedä toisistamme, mutta on hyvä nähdä, miten kaikkialla halutaan tehdä työtä Kristuksen evankeliumin eteen, Zsolt Erzse sanoo.
Lue myös
Virolaispiispa Tiit Salumäe Suomen Nato-jäsenyydstä: Sitä on odotettu jo pitkään
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!