Ruoka-avun tarve on kasvanut jo kuutena perättäisenä vuonna. Samaan aikaan ruoka-avun resurssit ja jaettavan ruuan määrä on vähentynyt edelleen. Niinpä hävikki- tai ylijäämäruokaa ei riitä kaikille sitä tarvitseville.
Tiedot käyvät ilmi Ruoka-apu.fi:n tilannekatsauksesta. Katsaus perustuu ruoka-aputoimijoille keväällä 2026 suunnattuun kyselyyn.
Kyselyn mukaan ruoka-avun tarve on lisääntynyt. Vastaajista valtaosa (71 prosenttia) kertoi asiakasmäärän kasvaneen vuonna 2025.
Noin viidennes (19 prosenttia) kertoi asiakasmäärän pysyneen ennallaan, ja pieni joukko (6 prosenttia) kertoi asiakkaiden määrän vähentyneen.
Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat, että ruoka-avun piiriin on tullut uusia asiakasryhmiä. Ruoka-apua hakevien joukossa on vastaajien mukaan aiempaa enemmän lapsiperheitä, maahanmuuttaneita, nuoria ja kansainvälisiä opiskelijoita.
Asiakasmäärien kasvun syiksi toimijat nimesivät työttömyyden kasvun, etuuksien leikkaukset, elinkustannusten nousun, muun avunsaamisen vaikeutumisen ja taloudellisen tilanteen heikentymisen.
Ruoka-apuun turvautuu noin 200 000 ihmistä vuodessa.
Taustalla vaikuttavat kauppojen toimet hävikin vähentämiseksi.
SAMAAN AIKAAN hävikki- ja ylijäämäruuan saatavuus vaikuttaa heikentyneen. Selvästi yli puolet (59,1 prosenttia) kyselyyn vastanneista toimijoista kertoi saatavuuden heikentyneen ainakin jonkin verran.
Vajaa viidennes (18,5 prosenttia) kertoi saatavuuden pysyneen ennallaan. Pieni osa (8,8 prosenttia) arvioi ruuan saatavuuden parantuneen.
Avoimista vastauksista kävi ilmi, että ruuan laatu vaihtelee ja tuotevalikoima voi olla yksipuolinen. Aina saatavilla olevat tuotteet eivät vastaa ruoka-apuun hakeutuvien tarpeita.
Taustalla vaikuttavat kauppojen toimet hävikin vähentämiseksi. Sekä S-ryhmä että Kesko ovat kertoneet onnistuneensa vähentämään ruokahävikkiä merkittävästi.
Osa ruoka-aputoimijoista ostaa ruokaa paikatakseen hävikkiä tai pakastaa sitä myöhempää käyttöä varten. Kauppojen hävikkiruuan vähenemistä on paikattu myös kouluista ja muista laitoskeittiöistä saatavalla ylijäämäruualla.
Jotkut toimijat ovat harventaneet jakokertoja tai vähentäneet tiedotusta. Ruoka-aputoimijoita on myös lopettanut.
Epäselvyys työttömien oikeudessa vapaaehtoistyöhön on aiheuttanut epävarmuutta toiminnan jatkuvuudelle.
RUOKA-APUTOIMIJAT kertovat haasteista myös henkilöresurssien ja rahoituksen osalta.
Valtaosa ruoka-avussa toimivista henkilöistä on vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten ikääntyminen ja epäselvyys työttömien oikeudessa vapaaehtoistyöhön on aiheuttanut epävarmuutta toiminnan jatkuvuudelle.
Ruoka-avun rahoituksen tärkeimpiä rahoituksen lähteitä ovat THL:n koordinoima ruoka-avun valtionavustus sekä omarahoitus. Se voi koostua muun muassa pienkeräyksistä, omasta varallisuudesta, ruoka-avusta perittävästä pienestä maksusta sekä seurakunnan diakoniatyön avustusbudjetista.
Valtionavustusta saa aiempaa useampi ruoka-aputoimija. Sitä pidetään tarpeellisena ja vaikuttavana tukimuotona
Tilannekatsauksen taustalla olevaan kyselyyn vastasi yhteensä 330 Ruoka-apu.fi:n rekisteröitynyttä ruoka-aputoimijaa.
Vastaajat edustavat järjestöjä, seurakuntia, kuntia, hyvinvointialueita ja hävikkiterminaaleja. Katsauksen kysely kattaa arviolta 30–50 prosenttia Suomen ruoka-aputoimijoista.
Ruoka-avun tilannekatsauksia on julkaistu vuodesta 2020 alkaen.
Ruoka-apu.fi on valtakunnallinen ruoka-apua etsivien ja sitä järjestävien verkkopalvelu. Toimintaa hallinnoi Kirkkopalvelut ry ja rahoittaa STEA.
Kirkkopalvelut omistaa Kotimaata julkaisevan Sacrum-Kotimaa Oy:n.
Lue myös:
Elintarvikejakelu Myllypurossa loppuu, syynä ruokahävikin vähentyminen
Ilmoita asiavirheestä