Ruoka-avun tarve on jo kasvanut nykyisen hallituksen aikana – seurakuntien diakoniatyö jakaa nyt myös EU:n osarahoitteisia maksukortteja

Laura Kolehmainen (vas.) ja Lea Vuojolainen ovat Pyhäselän seurakunnan viranhaltijoita. Jari Pappinen on saanut diakoniatyön kautta maksukortteja ja hävikkiruokaa. Kuva: Mari Teinilä

Hammaslahtelainen Jari Pappinen sanoo odottavansa syksyä kauhulla.

– Kun kukaan ei ota töihin, tai niitä ei yksinkertaisesti ole.

Helpotusta työttömyyden aiheuttamiin talousongelmiin Pappinen ja hänen puolisonsa ovat saaneet Pyhäselän seurakunnan diakoniatyöstä muun muassa maksukorttien kautta.

EU:n tukemaa apua jaettiin aiemmin muun muassa jauhoina ja pesuaineina. Nykyisin tämä Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) aineellinen apu jaetaan 40 euron arvoisina, lahjakortin näköisinä maksukortteina. Maksukorttia voi käyttää K-ryhmän tai S-ryhmän kaupoissa.

Kirkkopalvelut on yksi keskeinen maksukorttien jakamista koordinoiva toimija muun muassa SPR:n ohella. Kirkkopalvelujen kautta jaetaan 75 000 maksukorttia noin 230 seurakuntaan kahden vuoden aikana. Ensimmäiset Kirkkopalvelujen välittämät maksukortit jaettiin viime vuoden lopussa.

Hammaslahti kuuluu Pyhäselän seurakuntaan ja Joensuun seurakuntayhtymään. Pyhäselän seurakunnasta on jaettu tänä vuonna 140 maksukorttia. Juhannuksen alla oli tarkoitus saada jakoon uudet kortit, mutta Ruokaviraston tietojärjestelmän ongelmista johtuen korttien jako on viivästynyt.

Yksittäinen talous voi Pyhäselässä saada maksukortin kerran kolmessa kuukaudessa. Monilapsiset perheet voivat saada kaksi maksukorttia. Kaikille kysyjille ei maksukortteja ole riittänyt. Seurakunnan alueella asuu noin 3 000 ihmistä.

Puskaradio on ollut niin tehokas viestinviejä, ettei maksukortteja ole tarvinnut erikseen mainostaa.

PYHÄSELÄN SEURAKUNTA jakaa joka toinen viikko myös hävikkiruokaa ja kouluilta yli jäävää ruokaa.

– Hävikkiruuan jako pyörii pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Ilman heitä se ei onnistuisi, Pyhäselän diakoniatyöntekijä Lea Vuojolainen sanoo.

Vuojolaisen mukaan yhteiskunnan pitäisi toimia niin, ettei ruokaa tarvitsisi hakea seurakunnasta.

– Joskus kuulee, että ihminen on ohjattu sosiaalitoimesta suoraan seurakuntaan apua hakemaan, Pyhäselän toinen diakoniatyöntekijä Laura Kolehmainen sanoo.

– Nykyisen hallituksen aikana vähennetään entisestään matalan kynnyksen tapaamispaikkojen rahoitusta. Siitä voi seurata, että yhä useampi ihminen hakee apua seurakunnan diakoniatyöstä, hän jatkaa.

Lea Vuojolainen sanoo, etteivät päättäjät Helsingissä näe Itä-Suomen tilannetta.

Vuojolaisen ja Kolehmaisen mukaan ruoka-avun tarve on kasvanut nykyisen hallituksen toimien seurauksena.

– Hallitus on sanonut, että ruoka-apuun on annettu miljoonia euroja, mutta apu ei näy täällä Hammaslahdessa, Lea Vuojolainen sanoo.

Hän on työskennellyt pitkään myös Porissa.

– Pohjois-Karjalaan muutettuani muutos Poriin verrattuna oli iso. Täällä on paljon enemmän ihmisiä, joilla menee huonosti. Suomi ei ole tasa-arvoinen eri ilmansuunnissa, Vuojolainen sanoo.

Laura Kolehmainen on puolestaan työskennellyt aiemmin diakoniaviransijaisena Joensuun keskustassa.

– Siellä on paljon enemmän erilaisia toimijoita ja järjestöjä tarjoamassa apuaan.

Hammaslahtea kutsutaan Joensuun eteläiseksi kaupunginosaksi.

– Siitä huolimatta se on syrjässä. Joensuun keskustaan on 25 kilometriä.

JARI PAPPINEN, 60, on ollut työttömänä kohta kaksi vuotta. Hän on työskennellyt muun muassa kiinteistöhuoltajana ja pyöränkorjaajana. Työllistymistä on vaikeuttanut paha hirvikolari, johon Pappinen joutui 15 vuotta sitten. Se aiheutti alaselän niveliin pullistumia ja vuosia kestäneen kivun. Eläkepäätöstä Pappinen ei kuitenkaan saanut. Kelan lääkäri oli todennut, että hän kykenee vielä ”johonkin työhön”.

– Kysyin Kelalta, että mikä ammatti on se ”johonkin työhön”.

– Tällä alueella on paljon työttömyyttä verrattuna esimerkiksi Joenhsuun kaupungin keskusta-alueisiin, Vuojolainen sanoo.

– Tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Pappinen sanoo.

Pappinen on aktiivisesti kysynyt töitä, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Sotessa on meneillään säästötalkoot ja Joensuun kaupunki käy yhteistoimintaneuvotteluita. Uusia työntekijöitä ei palkata.

Ratkaisua Pappisten tiukkaan tilanteeseen ei tuo kerran kolmessa kuukaudessa saatava 40 euron maksukortti ja ruoka-apu joka toinen viikko.

– Kaikki apu otetaan kuitenkin vastaan. Toiveenani on, että maksukortteja voisi saada useammin, Pappinen sanoo.

Hän sai aikanaan tiedon ruoka-avusta seurakunnan Facebook-sivujen kautta.

Lea Vuojolaisen mielestä maksukorttien jakaminen on ihmisarvoa kunnioittavampi tapa kuin aiempi EU:n tukema ruoka-apu. Silloin jaettiin kuivatavaraa, esimerkiksi jauhoja tai pesuaineita.

– Mitä ihminen tekee jauhoilla, jos hänellä ei ole uunia? Osa avunsaajista on asunnottomia. Maksukorttia käyttämällä henkilö saa itse määritellä mitä hän tarvitsee, Vuojolainen sanoo.

Veikkaus-, alkoholi- tai tupakkatuotteita korteilla ei voi hankkia.

– Maksukortit ovat lisäksi ruoka-apua paljon helpompia sekä kuljettaa että säilyttää, Laura Kolehmainen jatkaa.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan myös maksukorttien saajilta on tullut hyvää palautetta. Maksukortteja pidetään inhimillisempinä.

Jari Pappinen sanoo, että hän saisi työttömän puolisonsa kanssa mahdollisesti Kelasta tukea, mutta se edellyttäisi kodin myymistä. Kodista on edelleen lainaa jäljellä. Osaltaan se tiukentaa taloustilannetta.

– Kodistani en kuitenkaan lähde.

Kalliin sähkön aikana Pappisten kotia on lämmitetty omalta tontilta saaduilla puilla. Isompia kodinkoneita käytetään vain silloin, kun sähkö on halvimmillaan.

– Polttoaineiden, sähkön ja ruuan kallistuminen on vaikeuttanut monien elämää, Laura Kolehmainen sanoo.

Diakoniatyön tarpeiden muuttumisesta Lea Vuojolainen toteaa köyhien olevan aina keskuudessamme. Hän näkee kuitenkin yksinäisyyden lisääntyneen.

Kesä on kaikkien kolmen mielestä helpompaa aikaa esimerkiksi siksi, ettei sähköä kulu niin paljon. Monet hammaslahtelaiset kalastavat tai marjastavat.

– Heti kun koulut alkavat, diakoniatyön kiireet kasvavat. Silloin kysytään ruoka-apua sekä tukea lasten harrastuksiin. Talvella kaikki on raskaampaa, Lea Vuojolainen sanoo.

Kirkkopalvelut omistaa Kotimaa-lehteä kustantavan Sacrum-Kotimaa Oy:n.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Tuomiokapitulienkin olisi jo aika julkaista päätöksensä avoimesti
Seuraava artikkeliEssee: Mikä on kristinuskon ja Raamatun suhde kauneuteen?

Ei näytettäviä viestejä