Kimmo Kääriäinen, onko vastaavalle tarvetta Suomen luterilaisessa kirkossa?
– Jos meillä nousisi esille vastaavanlaisia tapauksia, niitä ei voisi painaa villaisella. Pitää katsoa totuutta silmiin, mitä on tapahtunut. Avoimuus ja rehellisyys olisi silloin painava linja, Kääriäinen vastaa ja viittaa Ruotsin tapaukseen, jossa Burträskin kirkkoherra Alexander Radler paljastui DDR:n salaisen poliisin Stasin informantiksi.
– Kun tuollainen asia on Ruotsissa paljastunut, ilman muuta on hyvä, että sitä lähdetään siellä selvittämään.
Kääriäisen korviin ei ole kantautunut epäilyjä, joiden mukaan suomalaiset kirkolliset vaikuttajat olisivat esimerkiksi toimineet taannoisten itäeurooppalaisten turvallisuuspalvelujen nimiin.
Kääriäinen uskoo, että mikäli läntisen Euroopan kirkoilla on tarvetta selvityksille, asiat nousevat esityslistalle.
– Arkistot ovat hyvin laajalti auki, Stasi-arkistot erityisesti ovat varsin hyvin avoimia ja oikeastaan muutoinkin arkistot valtaosaltaan näissä entisissä sosialistimaissa. Toki on poikkeuksia niin kuin itänaapurissamme tilanne on rajoitettu.
Kääriäinen muistuttaa, että Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksella on tehty jo nyt professori Aila Lauhan johdolla hyviä tutkimuksia kirkkojen toiminnasta kylmän sodan aikana. Hän viittaa esimerkiksi Piia Latvalan väitöskirjaan Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973.
Lue myös: Ruotsin kirkko aikeissa tutkia Stasi-yhteyksiään
Ilmoita asiavirheestä