Ruotsin kirkko on julkaissut tuoreita ennusteita siitä, miten sen jäsenyys ja seurakuntalaisten osallistuminen kehittyvät tulevina vuosina ja vuosikymmeniä. Luvut ovat dramaattisia ja osin lohduttomia.
Ruotsin kirkon analyysiyksikön ennusteista kertoo sanomalehti Kyrkans Tidning.
Kirkko ennakoi, että sen jäsenmäärä laskee alle 50 prosenttiin väestöstä viimeistään vuonna 2025. Vuonna 2030 jäsenosuus on kirkon heikomman ennusteen mukaan 42,1 prosenttia ja toiveikkaamman ennusteen mukaan 44,5 prosenttia.
Vuoden 2017 lopussa kirkkoon kuului 59,4 ruotsalaisista. Ruotsin kirkko menetti asemansa valtionkirkkona vuonna 2000. Tuolloin kirkkoon kuuluneiden osuus oli vielä 82,9 prosenttia.
Kyrkans Tidning toteaa, että kirkosta eroamisten tahti on kiihtynyt Ruotsissa niin paljon, että aiempia jäsenennusteita on jouduttu tarkistamaan. Uusissa ennusteissa on otettu huomioon kunkin ikäryhmän erityinen erokäyttäytyminen.
– Tässä ennusteessa ei ole valonpilkahduksia, analyysiyksikön päällikkö Pernilla Jonsson sanoo Kyrkans Tidningille.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa jäsenennusteet ovat samansuuntaiset kuin Ruotsin kirkossa. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kirkon jäsenten osuus laskee alle 50 prosentin vuonna 2037, siis 12 vuotta myöhemmin kuin Ruotsissa. 40 prosentin alapuolelle jäsenyys vajoaisi vuonna 2051.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenennusteista kerrottiin 17.1. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Piikkinä eroluvuissa 27-vuotiaat miehet
Ruotsissa kirkosta eronneissa nuoret aikuiset ovat edustettuina entistäkin vahvemmin. Vuonna 2017 Ruotsin kirkosta erosi 96 000 ihmistä. Heistä lähes kolmannes, 30 000, oli 22–32-vuotiaita. Erityisenä piikkinä eroluvuissa näkyvät 27-vuotiaat miehet. Tämän ikäryhmän miehistä 4,7 prosenttia erosi kirkosta yhden vuoden aikana. Naisista osuus oli kolme prosenttia.
Ruotsin kirkko arvioi, että vuonna 2030 Ruotsissa syntyvistä 19,4 prosenttia kastetaan luterilaisen kirkon jäseniksi. Vuonna 1970 Ruotsin kirkkoon kastettiin 80,6 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja vuonna 2000 vielä 72,8 prosenttia. Vuonna 2017 luku oli 42,4 prosenttia.
Suomessa viime vuonna syntyneistä lapsista kastettiin 67,1 prosenttia.
– Kun Ruotsissa kastettujen määrä putosi alle 70 prosentin, kastamattomuus alkoi kiihtyä, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki totesi Suomen lukuja kartoittaneessa Kotimaan jutussa.
Ruotsin kirkolla on yhteiskunnallista merkitystä
Ruotsin kirkon analyysiyksikön raportista käy ilmi myös, että harvempi kuin joka viides 1990-luvulla syntynyt ruotsalainen pitää itseään kristittynä ja neljä kymmenestä kutsuu itseään ateistiksi.
Sama raportti osoittaa, että nuorten aikuisten sitoutuminen yhteiskuntaan ei ole kauttaaltaan vähentynyt. Esimerkiksi 15–24-vuotiaiden kiinnostus politiikkaa kohtaan on pikemminkin kasvanut.
Harvempi kuin joka viides 1990-luvulla tai sen jälkeen syntynyt pitää Ruotsin kirkkoa itselleen merkityksellisenä jokapäiväisessä elämässään. Sen sijaan neljä kymmenestä kokee, että Ruotsin kirkolla on yhteiskunnallista merkitystä.
Kuva: Johannes Frandsen / Ikon. Ruotsin kirkon kirkkomusiikkisymposium 2018 Uppsalassa.
Lue myös:
Kolumni: Ruotsalaiset vaativat televisioon myös hovin seitsemännen lapsenlapsen kasteen
Ruotsalainen seurakunta soittaa vastasyntyneiden vanhemmille ja pyytää kasteelle – ja sehän toimii!
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.