Saako uskonto näkyä julkisessa tilassa? Muun muassa tätä kysymystä puoluejohtajat pohtivat eilen kirkon vaalitentissä eli Arvoillassa.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kysyi Helsingin Tuomiokirkon kryptaan kokoontuneilta puoluejohtajilta, haluaisivatko he, että uskonto saa näkyä nykyistä vähemmän vai nykyistä enemmän. Keskitalon kysymys alustettiin soittamalla Suvivirren alkutahdit.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki aloitti kertomalla, että hänen mielestään uskontojen ei pitäisi näkyä ainakaan nykyistä enemmän. Hän kertoi vasemmistoliiton esimerkiksi kannattavan uskonnonopetuksen korvaamista elämänkatsomustiedolla, jossa käsiteltäisiin kaikkia uskontoja.
– Lähtökohta on se, että uskonto on henkilökohtainen asia, jota ei pitäisi politiikkaan sotkea, Arhinmäki sanoi.
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund oli eri linjalla. Haglundin mielestä uskonto saa näkyä julkisessa tilassa, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen esimerkiksi puolustusvoimissa.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö kertoi pitävänsä nykytilannetta hyvänä.
– Suomi on kristillinen maa, ja kristillinen kulttuuri kuuluu meidän perintöömme. Suvivirsi laulettakoon edelleenkin kouluissa ja sotilasparaatien yhteydessä pidettäköön ne kenttähartaudet. Liikaa painoa ei pidä antaa uskonnottomien mielipiteelle.
Vihreiden Ville Niinistö kertoi, että hänen mielestään valtion tulee antaa uskonnoille tilaa näkyä, mutta on yhteisöjen, kuten kirkon asia päättää, miten ne haluavat tilan käyttää. Henkilökohtaisesti Niinistö kertoi toivovansa, että hengellisyys ja hengelliset arvot näkyisivät julkisuudessa enemmänkin.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi arvostavansa kristillistä perintöä, mutta toivoi samalla, että myös muille uskonnollisille yhteisöille annettaisiin mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen toivoi, että kaikilla lapsilla olisi oikeus tutustua kristilliseen kulttuuriperintöön esimerkiksi koulussa.
Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että jokaisessa ihmisessä on hengellinen ulottuvuus ja yhteiskunnan tulee mahdollistaa sen toteuttaminen.
– Kristittynä pitää hyväksyä se, että kun sanon näin ja toivon omalle uskonnolleni sellaista vapautta, niin samalla suon sen myös muille uskonnoille, hän jatkoi.
Alexander Stubb nosti keskusteluun paradoksin: uskonto näkyy hänen mielestään suomalaisessa julkisessa tilassa vähän, kun toisaalta Yhdysvalloissa, jossa kirkko ja valtio on erotettu selkeästi toisistaan, uskonto näkyy huomattavasti enemmän.
Saako uskontoa arvostella?
Puoluejohtajat pohtivat lyhyesti myös ajankohtaista kysymystä sananvapauden ja uskonnonvapauden suhteesta.
Ville Niinistö sanoi, että hänen mielestään sananvapaudessa ja uskonnonvapaudessa on lopulta kysymys samasta vapaudesta.
– Uskonnonvapaus on myös oikeus ilmaista uskontoaan osana yhteiskunnallista keskustelua, eli sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat veljiä keskenään.
Päivi Räsänen otti kantaa keskusteluun niin sanotusta jumalanpilkkapykälästä ja kertoi kannattavansa sen säilyttämistä. Räsäsen mielestä lainsäädäntö ohjaa käyttämään sanavapautta muita suojelevalla tavalla.
Alexander Stubb kommentoi, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu: muiden loukkaamista pitää välttää.
– Tässä sen rajan vetäminen on loppupeleissä hirveän vaikeaa. Kyllä, mennään sananvapaus edellä, mutta kyllä myös sille, että käyttäydytään arvokkaasti ja kunnioittavasti.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Kehitysavun pienuus nolottaa melkein kaikkia puoluejohtajia
Arhinmäki vs. Räsänen: miten perheitä tulisi tukea?
Ilmoita asiavirheestä