Kun Helena Savander-Lehtinen, 62, oli nuori, ei naisia vielä vihitty papeiksi. Teologia kiinnosti, mutta lehtorin työ ei. Niinpä Savander-Lehtinen päätyi kaupalliselle alalle ja töihin myös Saksaan sekä myöhemmin vientisihteeriksi ja vientipäälliköksi.
Yli kolmekymppisenä hän kohtasi miehensä, sai lapsia, huolehti iäkkäistä vanhemmistaan ja teki myynnin ja markkinoinnin töitä kotimaassa. Sittemmin ura on jatkunut perheyrityksen toimitusjohtajana tilitoimistossa. Elämä oli täyttä eikä perimmäisille unelmille ollut vielä sijaa.
– Kun lapset aikuistuivat, päätin että nyt on minun aikani hakeutua opiskelemaan teologiaa. Olen opiskellut viisi vuotta ja pääaineeni on Vanhan testamentin eksegetiikka. Seurakuntaharjoittelut on tehty ja valmistun joulun alla, Savander-Lehtinen kertoo.
Yliopistossa iällä ei ole ollut merkitystä. Osa vanhemmista opiskelijoista tähtää tutkijoiksi ja osa papin työhön. Helena Savander-Lehtinen aikoo valmistuttuaan vetäytyä pois perheyrityksen tehtävistä ja haaveilee papin paikasta jollakin pienellä paikkakunnalla, jossa saisi tehdä töitä kaiken ikäisten parissa. Eläkkeelle jääminen ei tunnu vielä lainkaan ajankohtaiselta.
– Minulla on voimakas halu antaa pappina käyttöön oma elämänkokemukseni. Sain harjoittelusta loistavat arvostelut. Se kuitenkin mietityttää, kuinka helposti papeiksi enää vihitään ikäisiäni ihmisiä.
Helena Savander-Suovasella on selkeä näkemys siitä, miksi iäkkäämpiäkin kannattaa papeiksi vihkiä.
– Olemme elämänkokemuksemme myötä tottuneet tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Sopeutuminen on meille helppoa, koska emme enää pelkää mitään haasteita. Meillä on aiempien ammattien tuomaa kulttuurien tuntemusta ja elämän ymmärrystä. Voimme paneutua työhön täysillä, kun lapset ovat jo aikuistuneet.
Vaikea työllisyystilanne hankaloittaa iäkkäänä valmistuneiden asemaa
Kotimaa Pro selvitti, minkä ikäisiä ovat olleet vanhimmat ja nuorimmat papiksi vihityt eri hiippakunnissa. Laki ei nykyisin enää määrää mitään papiksi vihittävien iästä, eikä hiippakunnissa ole tuomiokapitulien mukaan myöskään kirjoittamattomia sääntöjä asian suhteen.
– Tarvittavan tutkinnon saaminen alle 21 ikävuoden voi olla haastavaa vaikkakaan ei mahdotonta. Pakollisen eroamisiän ylittänyttä eli 68-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä ei puolestaan voida vihkiä papiksi vakinaiseen virkasuhteeseen, hahmottaa rajoja Helsingin hiippakunnan notaari Heikki Hämäläinen.
Lapuan hiippakuntapastori Jaakko Antila kertoo, että nykyisessä vaikeassa työllistymistilanteessa eläkkeellä olevan hakijan on kuitenkin hyvin vaikea saada pappisvihkimystä.
– Pyrimme lähtökohtaisesti työllistämään niitä, joilla ei ole vielä eläkkeen tuomaa selkänojaa. Eläkkeellä olevien teologien lahjoille, asiantuntemukselle ja kokemukselle löytyy toivottavasti seurakunnissa monipuolista käyttöä myös ilman vihkimystä, Antila toteaa.
Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turusta huomauttaa, että ikä ei ole ensisijainen papiksi vihittävien valintaa määrittävä seikka suuntaan eikä toiseen.
– Vaikka virkavuosia olisi jäljellä enää muutamia, henkilöllä voi olla sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja osaamista, että vihkimys on perusteltua.
Vanhin seurakuntapapiksi vihitty on ollut 67-vuotias
Tilastojen valossa iäkkäänä ammattia vaihtavien haaveet pappeudesta eivät ole aivan mahdottomia. Lapuan hiippakunnassa vihittiin papiksi seurakuntatyöhön vuonna 2010 sekä 67-vuotias että 65-vuotias teologi.
Espoon hiippakunnassa vihittiin vuonna 2015 papiksi 66-vuotias henkilö. Hän oli vakinaisessa työsuhteessa kristillisessä järjestössä, joka pyysi hänelle vihkimystä. Kuopiossa pappisvihkimyksen sai 65-vuotias vuonna 2013. Vihkimystä on pyydetty Kuopiosta myös 68-vuotiaalle, mutta kirkon työmarkkinalaitos kielsi vihkimästä henkilöä, joka on jo saavuttanut pappien lakisääteisen eroamisiän.
63-vuotiaita on lähivuosina vihitty papeiksi useissakin hiippakunnissa: Oulussa vuonna 2013, Mikkelissä vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2004. Mikkelin tapauksessa henkilö oli eläkkeelle jäänyt uskonnonopettaja, joka sai vokaation samaan seurakuntaan, jonka alueella oli opettanut.
62-vuotiaita on vihitty papeiksi Porvoon hiippakunnassa vuosina 2006 ja 2007 ja Turun arkkihiippakunnassa vuonna 2014. Tampereella vihittiin papiksi 61-vuotias vuonna 2008.
Suoraan valmistuvat ja alanvaihtajat – Papiksi vihitään kahdessa eri ikäryhmässä
Notaari Marja-Sisko Aalto Kuopion hiippakunnasta kertoo, että papiksi vihitään tyypillisesti kahdessa eri ikäryhmässä. Suoraan papiksi valmistuvat ovat vihkimyksen aikaan iältään noin 26–30 -vuotiaita. Alan vaihtajat puolestaan saavat pappisvihkimyksensä keskimäärin 40–55 -vuotiaina.
Hiippakuntapastori Jaakko Antila Lapualta vahvistaa havainnon kertomalla, että heidän hiippakunnassaan on vajaan kolmen vuoden aikana vihitty papiksi 16 henkilöä, joista viisi on ollut alle 30-vuotiaita ja kolme yli 50-vuotiaita.
Nuorimmat eli 21-vuotiaana papiksi vihityt löytyvät Oulun hiippakunnasta. Helsingissä vihkimyksen on saanut 22-vuotias. Muissa hiippakunnissa nuorimmat papiksi vihityt ovat olleet 23–24 -vuotiaita.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä