Saarnaluvalla luopumusta vastaan – uusi väitöskirja analysoi luterilaisen kirkon maallikkojen saarnalupatutkinnon alkuvaiheita

Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai vuonna 1869 modernin, niin kutsutun Schaumanin kirkkolain. Yksi lain uutuus oli, että maallikot – vain miehet – saattoivat nyt suorittaa tuomiokapituleissa saarnalupatutkinnon. Suulliset ja kirjalliset kokeet piispan ja tuomiokapitulin edessä suorittanut saattoi saarnata kirkossa ja ottaa osaa kristinuskon opettamiseen seurakunnassa. Mistä saarnalupatutkinnossa kaiken kaikkiaan oli kysymys ja ketkä lupia anoivat? Sitä…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRekolan kirkon tulipalon estänyt Abdel-Aziz Manadir sai ansiomitalin
Seuraava artikkeliPiikkiön kirkkoherraksi valittu Risto Räty: ”Vaikka ollaan itsenäisiä, pelikenttä on monipuolinen”

Ei näytettäviä viestejä