Seurakunnilla on mahdollisuus tulla mukaan Suomen suurimpaan sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintaan. Hankkeen rahoittajana on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys–kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen.
Sähkö- ja kaasuautohanketta ovat järjestämässä Suomen ympäristökeskus Syke, joka houkuttelee asiakkaat mukaan, ja KL-Kuntahankkinat Oy, jonka tehtävänä on kilpailuttaa ajoneuvot toimitusehtoineen. Ajoneuvot on mahdollista hankkia seurakunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Seurakuntiin ajoneuvot toimitettaisiin loppuvuodesta 2018 lähtien.
– Hankkeessa on paljon potentiaalia, sillä liikennemäärät kasvavat ja päästöjä pitäisi vähentää. Lisäksi sähkö- ja kaasuautot ovat käytössä edullisia, kertoo asiantuntija Pasi Tainio KL-Kuntahankinnasta.
Tainion mukaan seurakunnat halutaan mukaan siitä syystä, että niillä on kiinteistömassaa ja jonkin verran ajoneuvoja käytössään.
– Seurakunta on myös julkinen taho, ja kaikkien julkisten tahojen on hyvä näyttää esimerkkiä ympäristöasioissa ja päästötalkoissa.
”Seurakuntien olisi hyvä hankkia ekologisia ja päästöttömiä yhteiskäyttöautoja virka-ajoon”
Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen kertoo, että yhteishankinta antaa seurakunnille mahdollisuuden, jossa sähkö- ja kaasuautot kilpailutetaan valmiiksi.
– Se on edullinen, houkuttava ja kätevä tapa, joka säästää vaivaa.
Sipiläisen mukaan vähäpäästöiset autot sopivat kirkon ajatukseen luomakunnan suojelusta.
– Sähkö- ja kaasuautot ovat tyylikkäitä ja hyvätasoisia autoja. Jos seurakunnilla on tarvetta autoihin, niin tässä olisi mahdollisuus korvata fossiilisilla polttoaineilla kulkevat autot.
Sipiläisen käsityksen mukaan seurakunnilla ei ole paljon autoja ja monissa seurakunnissa henkilökunta käyttää omia autojaan.
– Seurakuntien olisi hyvä hankkia ekologisia ja päästöttömiä yhteiskäyttöautoja virka-ajoon. Tämä säästää luontoa ja rahaa. Kyllähän se näyttäisi myös hyvältä, kun pappi, diakoni tai suntio porhaltaa paikalle tällaisella autolla. Vähäpäästöisten autojen hankkiminen olisi hyvää ja järkevää toimintaa.
”Eipä kiinnosta tuhlata vähiä rahoja autoihin”
Sähkö- ja kaasuautojen hankinta herättää mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Helsingin Munkkiniemen seurakunnassa sähkö- ja kaasuautot torpataan kokonaan.
– Ei kiinnosta. Työntekijöillä on omia hybridejään. En pysty varmuudella tietämään, onko kenelläkään kaasulla toimivaa autoa. Täyssähköautoa ei ainakaan ole, kertoo kirkkoherra Leo Glad.
Huittisten seurakunnan kirkkoherra Rauno Herranen ilmoittaa, että koska seurakunnalla ei ole autoja, eivät vähäpäästöisetkään kiinnosta. Samoin Sysmän ja Hartolan seurakuntien kirkkoherra Jeremias Sankari kertoo, ettei sähkö- ja kaasuautojen hankkiminen ole vaihtoehto seurakunnalle.
– Eipä kiinnosta tuhlata vähiä rahoja autoihin.
Tampereen Messukylän seurakunnan kirkkoherra Juha Vuorio ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Timo Kalaja suhtautuvat asiaan kieltävästi, koska autoja ei ole muutenkaan suunnitelmissa hankkia seurakunnalle. Jämsän seurakunnassa tilanne on sama.
– Sähkö- ja kaasuautojen sekä hybridiautojen hankintapäätös on seurakunnan työntekijöillä itsellään, toteaa kirkkoherra Pentti Leppänen.
”Haluaisimme olla mahdollisimman vihreitä ja luontoystävällisiä”
Kuopion seurakuntayhtymästä todetaan, että mitään periaatteellista estettä sähkö- ja kaasuautojen käytölle ei ole, mutta asiasta ei ole konkreettisella tasolla vielä keskusteltu. Kuusamon seurakunnan kirkkoherra Taina Manninen kertoo, ettei seurakunnassa ole puhuttu autoratkaisusta, mutta ei poissulje sähkö- ja kaasuautoja.
– Haluaisimme olla mahdollisimman vihreitä ja luontoystävällisiä.
Mikkelin tuomikirkkoseurakunnan kirkkoherra Juha Palm sanoo olevansa tulevaisuudessa kiinnostunut sähkö- ja kaasuautoista ympäristöystävällisistä syistä. Samoin Jyväskylän seurakunnassa aiotaan kiinnostuneena seurata erilaisia tulevia vaihtoehtoja.
Rovaniemen ja Imatran seurakunnissa voidaan harkita sähköautoja, kun seuraavia autohankintoja mietitään. Samoin Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosastolta kerrotaan, että siinä vaiheessa, kun autokantaa on tarve uusia, sähkö- ja kaasuautot ovat varteenotettava vaihtoehto.
Joensuun seurakunnassa ei ole lainkaan autoja, mutta kirkkoherra Petri Rask ilmaisee silti kiinnostuksensa sähköllä tai kaasulla kulkevia autoja kohtaan.
– Vuokra-autoina kyllä, silloin kun vuokra-autoa tarvitaan.
Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Jukka Salo ilmoittaa seurakuntansa olevansa kiinnostunut, mikäli sopivia ratkaisuja ja käytännöllisiä ajoneuvoja löytyy esimerkiksi pakettiautokokoluokassa.
– Lisäksi sähkönlataus- ja kaasutankkausverkoston tulee olla kattava.
Turun seurakuntayhtymään kuuluvan Piikkiön seurakunnan kirkkoherran Merja Hermosen mielestä yhtymän yhteisesti lainattavissa oleva pikkubussi voisi olla biokaasulla tai sähköllä toimiva.
– Kannustimeksi sähköautoille voisi olla korkeammat kilometrikorvaukset ja seurakuntien parkkipaikoilla sähkötankkausvalmiudet.
Keikkabussina vanhan ajan maitokärry
Joidenkin vastanneiden seurakuntien tämänhetkiseen ajoneuvovarallisuuteen kuuluu pikkubusseja, tila- ja pakettiautoja, traktoreita, ruohonleikkureita, kaivinkoneita, soutuveneitä sekä muutama henkilöauto. Kuusamon seurakunnasta löytyy kirkkoherra Taina Mannisen sanoin myös ”keikkabussi”.
– Kyseessä on vanhan ajan maitokärry, jolla roudataan soittimet kirkkoon, kun nuoret toteuttavat messua, Manninen selittää.
Seinäjoen, Piikkiön ja Joensuun seurakunnista ilmoitetaan löytyvän työntekijöiden yhteiskäytössä olevia polkupyöriä. Jyväskylän seurakunnassa on harkittu polku- ja sähköpyöriä yhteiseen käyttöön, mutta kirkkoherran mukaan siinäkin on jääty toistaiseksi vielä hyvän ajatuksen asteelle.
Pääsääntöisesti seurakuntien virkamatkat tehdään omalla autolla tai julkisella liikenteellä. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstösihteeri Ritva Laamanen kertoo, että Helsingissä virkamatkoja tehdään arviolta enemmän julkisella liikenteellä kuin omalla autolla. Virkamatkoja tehdään työtehtävistä riippuen jokaisena työpäivänä. Matkat ovat toimipaikkojen välisiä matkoja tai asiakaskäyntejä.
– Auton käyttöä sanelee kiireinen aikataulu, mukana kulkevan tavaran paino, koko tai määrä. Saattaa myös olla, että toimituksesta toiseen siirtymiseen on sen verran kiire, että matkan tekeminen julkisilla on lähes mahdotonta.
Sähkö- ja kaasuautot
Sähköauton sähkömoottorissa 95 prosenttia sähköstä muuttuu liikkeeksi. Polttomoottorissa vastaava luku on 20–30 prosenttia. Sähköauton voi ladata uusiutuvalla energialla, jolloin päästötkin jäävät olemattomiksi. Ajaminen on kilometriä kohden kolme kertaa halvempaa kuin bensiinillä. Sähköautot tarvitsevat myös hyvin vähän huoltoa ja varaosia. Kaasuautot tankataan maa- tai biokaasulla. Kotimainen biokaasu ei lisää hiilidioksidipäästöjä, ja maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia alhaisemmat kuin bensiinillä. Suomessa myytävissä kaasuautoissa on kaasutankin lisäksi bensiinitankki. Jos kaasu loppuu, matkaa voi jatkaa bensiinillä.
Lähde: sahkoautot.fi ja gasum.com
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä