Sairaalasielunhoidon päämääränä on sairaan ja kärsivän ihmisen elämänkatsomuksellisiin, hengellisiin ja henkisiin kysymyksiin vastaaminen, todetaan kirkon sairaalasielunhoidon uudessa periaatepaperissa. Kirkkohallitus hyväksyi sen viime keskiviikkona.
Uusissa periaatteissa käsitellään sairaalasielunhoidon asemaa, arvoja ja toimintaympäristöä. Ne luotaavat sairaalasielunhoitajan tehtävää, ammattitaitoa ja suhdetta potilaaseen sekä sielunhoidon salassapitovelvollisuutta. Periaatteissa määritellään myös uskonnonvapauslain ja potilaslain vaikutusta sairaalasielunhoitoon.
”Sielunhoitaja kunnioittaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja koskemattomuutta riippumatta tämän taustasta ja elämänkatsomuksesta. Sairaan ja kärsivän auttamisessa terveydenhuollon ja kirkon sielunhoidon arvot kohtaavat. Sekä hoidossa että sielunhoidossa ihminen nähdään kokonaisuutena ottaen huomioon hänen fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeensa”, todetaan periaatepaperissa.
Kirkkohallitus lähetti piispainkokoukselle myös esityksen sairaalasielunhoitajan kolmivuotisesta erikoistumiskoulutuksesta. Esityksen mukaan koulutus (60 op) antaisi entistä enemmän valmiuksia kriisi- ja traumasielunhoitoon sekä perheiden ja ryhmien kanssa työskentelyyn.
Uudistettuun sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutukseen on myös sisällytetty psykoterapeuttisten valmiuksien opintokokonaisuus.
Uusien periaatteiden mukaan sairaalasielunhoitaja on vastuussa hoitoyhteisön ja seurakunnan johdolle. Kirkon vastuuksi todetaan ”sairaalasielunhoidon kristillisen identiteetin säilyttäminen ja sen korkean laadun takaaminen”.
Ilmoita asiavirheestä