Kuopion vanhalle hautausmaalle nousevilla portailla istuva mies on juuri lukenut oman rukouksensa suuren yleisön edessä. Samalla areenalla nunna Kristodulin ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kanssa rukoukseen hiljentynyt herra on sanoittaja-tuotantopäällikkö Ilkka ”Ile” Vainio.
Vainio sanoo Kotimaa24:lle rukoilleensa pikkulapsesta saakka. Iltarukouksessa, jonka hän oppi isoäidiltään Kotkassa, hän lähettää terveiset myös taivaaseen, jo edesmenneille Juha-isälleen ja isovanhemmilleen.
– Aika monen puolesta rukoilen. Uskon, että tuolla ylhäällä on ”johtokunta”, joka pitää meitä vähän silmällä. Ihminen olisi todella köyhä, jos ei uskoisi mihinkään, Vainio sanoo.
– Kyllä muusikkopiireissäkin rukoillaan, mutta ikään kuin vähän salaa. Moni ei kehtaa, vaan rukoilee ehkä enemmän mielessään. Mutta uskoa voi niin monella eri tavalla ja rukouksessakin on jokaisella oma juttunsa. Erilaisille tavoille pitäisi antaa mahdollisuus.
Ennen Minun rukoukseni -tilaisuutta penkit täyttyivät perjantaina Kuopion tuomiokirkkoon järjestetyssä Matkakumppani-illassa, jonne ihmiset olivat kerääntyneet kuulemaan Vainion hengellisiä sanoituksia. Laulujensa lomassa Vainio kertoi tarinoita elämästään, ystävistään ja muun muassa matkastaan Kari Tapion kanssa.
Vainio jatkaa yhteistyötä tämän poikien kanssa. Heistä keskimmäinen, Jani Jalkanen orkestereineen esiintyi myös tuomiokirkon Matkakumppani-illassa.
– Me molemmat olemme ylpeitä isistämme, vaalimme ja kunnioitamme heidän muistoaan, mutta teemme omaa työtämme, emme jää varjoon ja kyykkyyn vahvojen isien varjoon, Vainio toteaa Kotimaa24:lle.
Tuomiokirkossa kuultiin Mikko Salmen laulamana muun muassa Jätkän kynttilä -laulu. Kappale syntyi yhdessä yössä Oulun Ilon kautta -festivaalia varten.
– Lensin Ouluun, papit olivat vastassa ja kysyivät, millainen virsi? Vastasin etten vielä tiedä, koska se tehdään täällä, Vainio muistelee huumorinpilke silmäkulmassaan.
Hotellissa oli täyttä ja löytyi vain yksi vapaa huone, ”siivouskomeron kokoinen kajuutta”.
– Tein siellä tekstiä ja Mikko tuli paikalle kitaran kanssa. Kun laulu – Jätkän kynttilä – oli valmis, ja sitä ryhdyttiin täräyttämään ilmoille, alkoivat valot vilkkua rytmissä siinä kahden neliön kopissa. Sama valojen välke toistui täällä Kuopion tuomiokirkossakin eli tämä on maaginen laulu, joka ottaa sähkölaitoksen mukaan vahvasti, Vainio naurahtaa.
Jätkän kynttilä sanoittaa suomalaisen miehen elämää. Vainio kertoo siitä löytyvän yhtymäkohtia omiin ajatuksiinsa uskosta ja rukouksesta.
Mikko Salmi on perhepappi ja ystävä, jota Vainio odottelee kesällä siunaamaan uutta kotiaan.
Pappien Ilkka Vainio toivoisi olevan ”enemmän sisäänheittäjiä kuin peruskarkottimia, jotka ahdistelevat kirkosta ulos”. Hän on pannut merkille, ettei kirkon piirissä enää ollakaan perinteisesti ”vihaisen taitavia” vaan mieluummin iloisen uskovia.
– Lainaan Juha Vainion sanoja, joissa on hyvää syvyyttä ja viisautta: ”Miksi kirkko on kiinni yöllä, on apteekki auki vaan, eikö papitkin vuorotyöllä voisi hoidella hommiaan”. Tämä on se homma – kirkko ja Jumala ja johtokunta tuolla ylhäällä antavat meille parasta lääkettä, eivät pillerit. Kirkon ovet voisivat olla enemmän auki, jotta saisi lohdutusta. Ihmiset haluaisivat käydä enemmän kirkoissa, jos niitä olisi helpompi lähestyä.
Katso myös Ilkka Vainion videohaastattelu:
Ilmoita asiavirheestä