Uskonnonvapauden toteutuminen ei ole itsestäänselvyys – huoli tulevaisuudesta yhdistää uskontokuntia

Taajamamerkki kuvattuna Tuusulassa 30.12.2022

Suomen nuoren tasavallan ensimmäisen uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.1.1923. Sen valmistelua leimasi aikoinaan kiivas yhteiskunnallinen ja kirkollinen keskustelu. Sitten seurasi keskustelun suvantovaihe. Sekulaarissa mutta moniuskontoisessa Suomessa uskonnonvapauskysymykset ovat kuitenkin hiipineet 2000-luvun uudeksi puheenaiheeksi. Maallistuneessa yhteiskunnassa uskonnonvapauteen kohdistuu uudenlaisia uhkia: uskontoa ja sen näkymistä julkisessa tilassa karsastetaan enemmän kuin ennen, sanovat eri uskontokuntien edustajat. Keskustelua ovat herättäneet…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMinisteri Petri Honkonen ja piispa Seppo Häkkinen vierailevat kirkkopalon kokeneella Rautjärvellä
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Lintu kuin pieni lasimaalaus

Ei näytettäviä viestejä