Kotimaa24 kysyi kansainvälisen oikeuden professorilta Martin Scheininilta kysymyksiä julkisuudessa esillä olleesta afganistanilaismiesten nälkälakosta. Miehet olivat nälkälakossa 71 päivää, koska haluavat vaikuttaa Maahanmuuttoviranomaisten turvapaikkapäätökseen.
Nälkälakko oli varsin vähän esillä suomalaisessa mediassa, pitäisikö nälkälakosta käydä aktiivista kansalaiskeskustelua?
– Yleisesti ottaen vastaan kyllä. Se mille sanon ei, on aktiivinen kansalaiskeskustelu ja poliitikkojen osallistuminen asioihin, jotka ovat tuomioistuimen käsiteltävänä. Muulloin keskustelu on paikallaan. Julkista keskustelua ja tiedostusvälineiden huomiota ei pidä torjua.
Ovatko nälkälakot muualla Euroopassa yleisiä keinoja painostaa maahanmuuttoviranomaisia?
– Eivät ne ole yleisiä mutta eivät myöskään tavattomia. Maahanmuuttopolitiikka on alue, jossa asetelmat helposti kärjistyvät, jos ihmiset kokevat tulevansa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi.
Julkisuudessa on sanottu, ettei viranomaisten päätöksiin voi vaikuttaa. Onko nälkälakolla vaikutusta?
– Kyllä sillä varmaan on vaikutusta ja pitääkin olla vaikutusta. Soisin, että vaikutus menee sen tason päätöksentekijöiden kautta, jotka ottavat niistä poliittisen vastuun. Nämä päätökset ovat poliittisia eivät juridisia, viime kädessä vastuu on poliitikoilla.
Jos ministeri vetoaa viranomaispäätöksiin, onko se vastuunpakoilua?
– Kyllä näin voi sanoa. Jos poliitikot ottavat sellaisen kannan, silloin he eivät halua muutosta. Jos ministeri sanoo, että asiaa käsittelevät toimivaltaiset viranomaiset, silloin ministeri ei ota poliittista vastuuta. Toki keskusvirastoilla on yksittäisissä tapauksissa päätösvalta, mutta ministeri tekee yleisen tason linjaukset.
Voiko nälkälakolla olla päinvastaista vaikutusta eli voiko se edesauttaa viranomaisten kielteistä turvapaikkapäätöstä?
– Totta kai käytännössä voi olla, mutta se on sitten huonoa hallintoa, jos virkamiehet provosoituvat.
Ovatko nälkälakot yleistymässä maahanmuuttopoliittisena painostuskeinona?
– En usko, että on oikein sanoa, että nälkälakot ovat yleistymään päin. Se logiikka tietysti pätee, että jos annamme nyt periksi, se rohkaisee muita käyttämää samoja keinoa. Tämä argumentti on yhtä vanha kuin nälkälakkojen historia.
Mitä mieltä olette nälkälakolla vaikuttamisesta?
– Se on epätoivon ilmaus. Kyseiset henkilöt eivät näe, että heillä on tavanomaisia vaikutusmahdollisuuksia. Sen pitäisi soittaa hälytyskelloja, että onko järjestelmässä jotain vikaa. Ensimmäisen reaktion pitäisi olla se, että pitäisikö ihmisten osallistumismahdollisuutta jotenkin parantaa. Vasta toisena tule mieleen, että pitäisikö painostuksen edessä myöntyä.
Lue myös: Sisäministeri: Nälkälakolla ei ole vaikutusta viranomaispäätöksiin
Vapaa liikkuvuus: Ministerin käynti hyvä muttei vaikuttanut päätökseen
Afgaanimiehet lopettivat syömälakkonsa
Sisäministeri Räsänen kävi Afgaanien teltalla
Ilmoita asiavirheestä