AIKUINEN USKO. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa järjestetään aikuisille suunnattuja katekumenaatteja. Ne ovat aikuiseen uskoon perehdyttäviä seurakunnan toimintamalleja, joiden tarkoituksena on kasvaa ja syventyä kristillisen uskon tuntemisessa. Ryhmissä pohditaan yhdessä vastauksia ja jaetaan kokemuksia luottamuksellisessa, toisia kunnioittavassa ja erilaiset mielipiteet sallivassa hengessä. Niissä on mahdollista syventää hengellistä elämää päämääränä oman kutsumuksen ja paikan löytäminen seurakunnassa ja Jumalan maailmassa.
Psykoterapeutti, TM Jaana Räntilä ajattelee, että aikuinen usko on emotionaalisesti kuin lapsen uskoa eli luottamista ja turvautumista. Se kuitenkin sisältää kognitiivisella tasolla aikuisen ajattelun ja siitä nousevan toiminnan.
Räntilä siteeraa jesuiittaveljeskunnan perustajaa Ignatius Loyolaa, joka sanoo: ”Rukoile aivan kuin kaikki olisi riippuvaista Jumalasta, mutta toimi sen jälkeen kuin kaikessa olisikin kysymys vain sinusta.”
– Minusta tämä lause kuvastaa emotionaalista luottamusta ja turvautumista, mutta kuitenkin myös aikuisen ajattelua ja toimintaa.
Räntilä myös kertoo, että aikuinen uskoo sietää jännitettä varmuuden ja epävarmuuden välillä. Jotta jännitettä voitaisiin sietää, lapsenomaisten illuusioiden täytyy karista. Tällä Räntilä tarkoittaa sitä, että Jumalaa ei aikuisessa uskossa pidetä lapsenomaisena tyydytyksen tuojana.
– Lapsihan voi heijastaa aikuiseen omat tyydytyksen tarpeensa ja odottaa, että aikuinen ratkaisisi ne hänen puolestaan tai hänen kanssaan. Aikuisessa uskossa tällaisesta illuusiosta on luovuttu ja realiteetit hyväksytään. Vaikka realiteettien hyväksyminen kuuluu aikuiseen uskoon, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lohdutuksen ja hoivan tarve täytyisi kieltää. Lohdutusta ja toisten hoivaa tarvitaan, jotta voimme elää luottavaisina kovia realiteetteja sisältävässä maailmassa.
Lisäksi aikuinen usko sietää rajallisuutta ja epätäydellisyyttä. Jotta ihminen voisi Räntilän mukaan hyväksyä itsensä epätäydellisenä ja rajallisena, tarvitaan toista ihmistä, joka hyväksyy hänen epätäydellisyytensä eikä tuhoudu hänen pahuudestaan.
– Tästä risti on arkkityyppinen kuva. Ajattelen, että tarvitsemme tuhoutumattoman toisen, joka kestää sen kaiken, mitä meissä on. Silloin voimme sietää omaa epätäydellisyyttämme toisen varassa.
Sisäisestä vapaudesta
Räntilä myös ajattelee, että kokemus rakkaudesta muuttuu siinä vaiheessa, kun ihminen tulee hyväksytyksi kaikkine puolineen. Silloin se ei ole Räntilän mukaan tyydytyksen saamista vaan enemmän välittämistä ja huolenpitoa. Aikuiseen uskoon kuuluu luottamus rakkauden dominanssiin vihasta: rakkaus dominoi, vaikka ihmisellä on myös kielteisiä tunteita.
– Turvautuminen rakkauteen edellyttää sitä, että ihminen on saanut kokea epätäydellisyyden sietämistä ja kielteisiä tunteita. Ihminen voi luottaa siihen, että epätäydellisenä ja rajallisena hän riittää ja kelpaa.
Räntilän mukaan aikuinen usko näkyy hänen elämässään hyvinvointina ja tasapainona. Räntilä ottaa esiin myös ignatiaanisen perinteen, joka on hänelle tärkeä hengellisyyden harjoittamisen muoto. Perinne liittyy ajatukseen sisäisestä vapaudesta.
– Se on jollakin tavalla sen epäjärjestyksen poisjuurimista, mistä Loyolakin puhuin. Jos luodusta tulee universumin keskus, niin meidän kiintymyksemme menevät epäjärjestykseen. Hänen ajatuksensa oli, että Luojasta pitäisi tulla luodun sijasta kiintymyksen kohde tai ensisijainen kiintymyksen kohde, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei muita kiintymyksen kohteita voisi olla. Kaikesta tulee suhteellista, kun rakastamme kaikkea Jumalassa. Kun epäjärjestys on poisjuurittu ja Luoja on luodun sijasta keskuksessa, kaikkea voi vapaammin rakastaa, Räntilä sanoo.
Kotimaan juttusarjassa ”Seitsemän sanaa” tarkastellaan seitsemää hengellisen elämän sanaa. Sanojen tarkoituksesta ja merkityksestä kertoo joka osassa vaihtuva haastateltava. Osat ilmestyvät syksyllä joka toinen sunnuntai.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Seitsemän sanaa: Mitä on hengellinen elämä? – ”Virtaava traditio, johon ihminen kasvaa tai liittyy”
Seitsemän sanaa: Mitä on rukouselämä? – ”Mihinkään suoritukseen ei tarvitse yltää”
Seitsemän sanaa: Mitä on uskonratkaisu? – ”Tällaiset kehotukset ovat valitettavan vähäisiä”
Seitsemän sanaa: Mitä on parannus? – ”Yhtäkkiä silmät avautuvat näkemään, mikä minä oikein olen”
Seitsemän sanaa: Mitä on synnintunto? – ”Meitä auttaisi se, että olisimme kaikki syntisiä”
Ilmoita asiavirheestä