Uskonnollisten vähemmistöjen kokema häirintä tarkoittaa ennen kaikkea sanallisia loukkauksia ja nimittelyä, osoittaa torstaina julkaistu selvitys.
Oikeusministeriön teettämässä selvityksessä tarkasteltiin kuuden vähemmistöryhmän kokemuksia häirinnästä ja vihapuheesta. Yksi ryhmistä olivat uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat.
Vihapuhetta ja häirintää tapahtuu selvityksen mukaan eniten julkisilla paikoilla ja toiseksi eniten internetissä, etenkin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi ne aiheuttavat psyykkisiä ongelmia ja heikentävät luottamusta viranomaisiin.
Selvitys perustui avoimeen kyselyyn, johon vastasi 1 475 ihmistä. Lisäksi tehtiin kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluja. Aineisto kerättiin viime syksynä. Selvityksen toteutti konsulttiyritys Owal Group.
Selvityksen perusteella ei voi tulkita, kuinka suuri osa mistäkin vähemmistöryhmästä kokee häirintää ja vihapuhetta. Selvityksessä ei myöskään otettu kantaa siihen, oliko koettu vihapuhe rangaistavaa.
Tuntemattomat esittävät tungettelevia kysymyksiä
Vastanneista 128 koki joutuneensa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi nimenomaan uskonnolliseen vähemmistöryhmään kuulumisensa takia. Häirintä oli tapahtunut edellisen vuoden aikana. Vastaajissa oli eniten muslimeja, luterilaisten herätysliikkeiden jäseniä sekä juutalaisia. Herätysliikkeistä esiin nousi erityisesti lestadiolaisuus.
Uskonnolliset vähemmistöryhmät kokivat, että negatiiviseksi ja yleistäväksi koettu uutisointi näkyy häirintänä yksittäisten ihmisten arjessa. Lasten hyväksikäyttötapauksista käyty keskustelu on lestadiolaisten mielestä leimannut koko ryhmän.
Vastaajat kokivat, että sekä muslimien että lestadiolaisten yhteisöjä seksualisoidaan negatiivisella tavalla: lestadiolaiset saatetaan selvityksen mukaan leimata pedofiileiksi ja muslimit raiskaajiksi.
Yksi koetun häirinnän muoto on, että tuntemattomat esittävät uskonnollisiin vähemmistöryhmiin kuuluville tungettelevia kysymyksiä. Musliminaisilta saatetaan kysyä, onko mies pakottanut heidät käyttämään huivia. Osa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvista kokee, ettei heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioiteta ja että heidän oletetaan olevan yhteisössään alistetussa asemassa.
Selvityksessä nousi esiin myös tilanteita, joissa uskontokuntiin kuulumattomat olivat kokeneet häirintää uskonnollisten yhteisöjen puolelta. Syynä oli esimerkiksi vastaajan seksuaalinen suuntautuminen.
Kuva: Suviseurojen tiedotus. Herätysliikkeistä lestadiolaisuus nousi tutkimuksessa erityisesti esiin.
Lue myös:
Lari Lohikoski: Myös kirkosta tehdään valeuutisia
Ilmoita asiavirheestä