Kirkkohallituksen EU-lakimies Lena Kumlin rohkaisee seurakuntia hakemaan erilaisiin projekteihinsa EU-rahoitusta. Euroopan unionilla on nykyisellä ohjelmakaudella (2014–2020) satoja erilaisia rahoitusohjelmia, joista eräät ovat tarkoituksensa puolesta hyvin relevantteja myös kirkoille.
Tällainen rahoitus on ollut mahdollista jo Suomen EU-jäsenyyden alusta vuodesta 1995 alkaen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat kuitenkin olleet Kumlinin mukaan hyvin varovaisia EU-rahoituksen haussa.
Kumlin korostaa sitä, että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat hakukelpoisia moniin EU-rahoitusohjelmiin. Se, että seurakunta on julkisoikeudellinen yksikkö ja sillä on verotusoikeus, ei ole mikään este.
– On ehkä oltu hieman ujoja ja arkoja. Kannattaa kuitenkin luottaa omaan osaamiseen ja siihen, että on hyvä hankeidea. Kaikki lähtee todellakin liikkeelle ideasta. Siis on jotakin uutta, mitä kannattaa kehittää, Kumlin sanoo.
Mitä hankerahoitusta sitten seurakunnan kannattaisi hakea?
– Ongelmana näin yleisessä kysymyksessä on se, että on vaikea antaa yhtä vastausta, joka sopisi kaikkien seurakuntien tarpeisiin. Rahan saamisen ajatuksen asemesta kannattaa keskittyä hyvään ideaan, siihen, että nyt tehdään jotakin hyvää, Kumlin muotoilee.
Hankkeen on edistettävä EU:n tavoitteita ja arvoja
Seurakuntien vakiotoimintaa varten EU-rahoitusta ei ole tarkoitettu eikä sitä siihen myönnetä.
– Vaikka tämä on vähän klisee, olisi ideoitava EU:n tavoitteita ja arvoja edistäviä projekteja. Tällaisessa kirkon kannattaa olla aktiivisesti mukana: siinä kehitetään entistä parempaa Eurooppaa, Kumlin linjaa.
Hankkeet voivat olla toiminnallisia ja käytännönläheisiä. Niiden taustalla on Kumlinin mukaan keskeisenä periaatteena eurooppalainen lisäarvo ja sen edistäminen.
Mahdollisia hankkeita voidaan Kumlinin mukaan ideoida, jos esimerkiksi halutaan vahvistaa seurakunnan oman henkilökunnan osaamista, saada uusia virikkeitä, toimia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja ylipäätään levittää hyvää.
– Hankkeet voivat liittyä nuorisoon, heikossa asemassa olevien auttamiseen, työssä jaksamiseen, uskontojen vuoropuheluun, maahanmuuttajiin. Seurakunnat voivat olla myös mukana hankkeissa, joissa edistetään maaseudun hyvinvointia, paikallismatkailua tai pyhiinvaelluksia. Kohteita on lopulta valtavasti, Kumlin luettelee.
Yksi usein kysytty kysymys on, voidaanko EU-rahalla tukea vanhojen kirkkojen korjaustöitä? Sellaista on aikaisempina vuosina kyllä Suomessakin tuettu, mutta EU:n parin viimeisen ohjelmakauden aikana ei mitenkään erityisesti.
Kumlin haluaa hieman jarrutella korjausasiaa.
– Kirkkorakennus voi nyt voimassa olevalla ohjelmakaudellakin mahdollisesti olla välillisesti tuen saaja, jos itse hanke edistää esimerkiksi matkailua tai muuta paikallista yleistä hyvää. Mutta esimerkiksi maaseutuohjelma ei myönnä rahoitusta pelkästään kuntien tai seurakuntien rakennusten korjauskustannuksiin.
Hakiessa ei pidä kiirehtiä ilman asiantuntijaneuvontaa
Minkälaisia sudenkuoppia EU-rahoituksen hakemisessa sitten on? Kumlin toteaa, että ehkä pahin virhe tai harhaluulo on se, että uskotaan rahoituksen hakemisen olevan liian hankalaa ja liian byrokraattista.
Toinen erhe on, että kehitetään hyvältä tuntuva toiminnallinen idea, mutta ei soviteta sitä juuri oikean EU-rahoitusohjelman kanssa. Oikean rahoituskanavan löytämisessä kannattaakin olla yhteydessä asiantuntijoihin jo ideointivaiheessa.
– Hyvästä hankeideasta kannattaa lähteä liikkeelle. Ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on syytä kääntyä tarjolla olevien asiantuntijoiden puoleen, Kumlin muistuttaa.
Se, kenen puoleen käännytään, riippuu hankkeesta. Jos kyseessä on esimerkiksi nuorisovaihto tai nuorisotyöntekijöiden osaamisen kehittämishanke, oikeita neuvoja saa CIMO:sta. Maaseutuohjelman rahoittamissa hankkeissa neuvoa saa paikallisesta Leader-ryhmästä ja rakennerahastoasioissa ELY-keskuksesta.
– Olen ollut iloinen siitä, että eri hiippakunnissa pidetyissä rahoitusinfo-tilaisuuksissa on ollut kuulijoina talouspäälliköiden ja kirkkoherrojen lisäksi myös esimerkiksi nuorisotyönohjaajia, diakoniatyöntekijöitä sekä seurakuntien luottamushenkilöitä, Kumlin sanoo.
Hän muistuttaa myös, että projekteja mietittäessä seurakunnan ei ole pakko olla hankkeen vetäjänä.
– Voidaan olla mukana myös kumppanina, ei siis ole pakko olla aina hallinnoimassa projekteja. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on kuitenkin aina kannatettavaa.
Seurakunnissa on hankkeen käynnistyessä myös muistettava, että kyseessä on prosessiajattelu ja -työ. Kumlinin mukaan kirkkohallituksessa on havaittu, että seurakunnissa on pelätty sellaisen olevan raskasta.
– Sellainen tietysti vaatii jonkin verran vaivannäköä ja uutta ajattelua, mutta se myös lopulta antaa paljon, Lena Kumlin rohkaisee.
Ideasta rahoitusohjelman valintaan
Kun seurakunnissa mietitään hankeideoita, kirkon toimintasektorin kannalta erityisen tärkeitä teema-alueita voivat olla esimerkiksi jo mainittu osaamisen ja toiminnan kehittäminen, nuorisovaihto ja nuorisotyö, diakonia ja sosiaaliset toimenpiteet, kansainvälinen yhteistyö sekä kirkkorakennusten käyttö ja kirkollisen kulttuuriperinnön vaaliminen.
Kun idea on kristalloitunut, on aika miettiä konkreettisemmin, mikä EU:n rahoitusohjelma voisi olla se oikea. Tarkoituksesta riippuen niitä voivat olla esimerkiksi koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+, Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu, Kansalaisten Eurooppa, Luova Eurooppa, Maaseutuohjelma tai vaikkapa Rakennerahastot. Viimeksi mainittuja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Palataanpa vielä kerran usein kysyttyyn kysymyksen kirkkojen remontoimisesta EU-rahalla. Jos asia ei tällä hetkellä ole EU-rahoituksen ohjelmissa, erityisesti rakennerahasto-ohjelmassa mikään prioriteetti, miten se saataisiin yhdeksi uuden, vuonna 2020 alkavan ohjelmakauden prioriteetiksi? Kenen tehtävä voisi olla ”lobata” asiaa seurakuntien puolesta?
Kumlin miettii asiaa. Hän toteaa, että seurakuntien talous toki on tiukkenemaan päin ja erilaisen korjausrakentamisen tarve ei tulevina vuosina ainakaan vähene.
– Tällä hetkellä Suomen rakennerahasto-ohjelman johtotähtiä ovat kestävä kasvu ja työ, sekä kilpailukyvyn edistämisen, uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Mutta jatkoa ajatellen tätä korjausasiaa täytyy selvittää. On mietittävä muiden yhteistyötahojen kanssa, mitkä siinä olisivat realistiset mahdollisuudet. On ilman muuta selvitettävä, millä tavoin kirkolle tärkeitä etuja voidaan ottaa huomioon ja kirkon toimintamahdollisuuksia myös vastaisuudessa kehittää, Lena Kumlin sanoo.
Hyödyllisiä linkkejä:
Kirkkohallituksen EU-rahoitusopas
Kirkon toimintasektorille relevantit EU-rahoitusohjelmat
Kirkon toimintasektorille räätälöity verkkovalmennus- ja tietopalvelukonsepti
Kuva: Thomas Lindberg/ Oy Studiolindberg Ab. Kirkon toimintasektorille relevantit EU-rahoitusohjelmat 2014-2020.
Lue myös: Kajaanin seurakunta auttaa asunnottomia EU-rahalla
Kirkkohallituksen EU-rahoitusopas on ilmestynyt: Informoidu! Inspiroidu! Toimi!
Ilmoita asiavirheestä