Etelä-Savossa sijaitsevassa Puumalassa surraan syvästi seurakunnan pakkoliittämistä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Jo viisi seurakunnan luottamushenkilöä on Kotimaan tietojen mukaan eronnut kirkosta kuultuaan päätöksestä.
– En olisi päässyt tehtävästä muuten eroon kuin muuttamalla tai kuolemalla, niin erosin kirkosta, Puumalan seurakunnan kirkkovaltuuston tehtävänsä jättävä puheenjohtaja Anne Kietäväinen kommentoi.
Kirkkohallituksen täysistunto teki asiasta päätöksen 25.1. kokouksessaan Mikkelin tuomiokapitulin aloitteesta. Tuomiokapituli perustelee liitosta sillä, että näin turvataan seurakuntaelämän toimintaedellytykset Puumalassa.
Päätöksen mukaan Puumalan seurakunta lakkautetaan 31.12.2022 ja liitetään Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Puumalan seurakunnalla oli viime vuoden lopussa 1 668 jäsentä.
Kietäväisen mielestä pakkoliitos on suuri vääryys. On ylikävelty olo.
– Seurakunta on velaton, verotulot kasvavat ja tulos on positiivinen. Mikä tämän selittää, Kietäväinen ihmettelee.
Hän ihmettelee myös sitä, että samaan aikaan samaa kokoa oleva eteläsavolainen Hirvensalmen seurakunta saa jatkaa itsenäisenä ja hakee nyt uutta kirkkoherraa.
– Ehkä me olimme lausunnossamme liian ymmärtäväisiä.
”Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä velkaa ole”
Kirkkohallitukselle toimittamassaan yksimielisessä lausunnossa Puumalan seurakunta toteaa ymmärtävänsä tuomiokapitulin liitosaloitteen tarkoituksen. Seurakunta kuitenkin toteaa taloustilanteensa ja omaisuutensa arvon olevan parempi kuin tuomiokapitulin asettama selvitysmies on esittänyt. Seurakunnan mukaan sillä on vielä varaa sopeuttaa menoja tuloihin.
– Tilinpäätös on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta positiivinen. Menot ovat olleet liian korkeat, mutta niitä on jo supistettu ja voidaan edelleen vähentää ilman suuria vaikeuksia, luottamushenkilö ja kirkkovaltuuston edellinen puheenjohtaja Marketta Auvinen pohtii seurakunnan taloustilannetta.
– Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä velkaa ole. Meillä on lähes 1 700 hehtaaria metsää, yli 50 rantatonttia ja ainakin 300 000 euron arvoinen kesäpaikka.
Auvinen muistuttaa, että aiemmin kriisiytyneellä Puumalan kunnallakin on nyt hyvä tilanne. Paikkakunnalle on muuttanut lapsiperheitä, ja yritystoiminta on vilkastunut. Siitä seuraa, että vaikka jäsenmäärä vähenee vanhusvoittoisessa seurakunnassa, Puumalassa on muuttovoittoa. Seurakunnan saamat verotulotkaan eivät ole juuri vähentyneet, vaan ne ovat päinvastoin lisääntymässä.
Myös Auvinen on eronnut kirkosta liitospäätöksen vuoksi. Auvisen mukaan yhteensä viisi Puumalan seurakunnan luottamushenkilöä on nyt eronnut kirkosta.
– Jos taloustilanne olisi todellisuudessa niin heikko, ettei seurakunta tulisi itsenäisenä toimeen, pakkohan liitos olisi hyväksyä. Nyt liitos tehdään tarkoitushakuisesti väärin perustein ja vielä kirkon päättävissä elimissä, Auvinen sanoo.
Yksi seurakuntalaisten huolista on, että seurakunnan metsät ja tontit siirtyvät liitoksessa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan omaisuudeksi.
Auvinen olisi toivonut, että seurakunnalle olisi annettu vaikkapa viisi vuotta aikaa järjestää taloutensa.
– Se olisi järjestynyt ilman muuta ja ihmiset olisivat olleet tyytyväisiä.
Hätähuuto pienten seurakuntien puolesta
Viime syksynä eläkkeelle jäänyt Puumalan seurakunnan kirkkoherra Helena Castrén pitää kirkkohallituksen päätöstä ehdottomasti oikeana. Hänen mukaansa seurakunnan talous oli vedetty liian tiukalle. Samalla kirkkohallituksen marraskuisessa yleiskirjeessä määritellyt kriisiseurakunnan piirteet täyttyvät.
– Kriisiseurakunnan maksuvalmius on alle 90 päivää. Kun Hirvensalmella se on 100 päivää, Puumalassa maksuvalmius on ollut välillä 1–2 päivää, Castrén toteaa.
Kun Puumalaa oltiin aikanaan liittämässä Savonlinnaan, Castrén kertoo puolustaneensa seurakunnan itsenäisyyttä.
– Veronmaksajia ja työntekijöitä oli silloin enemmän. Sitten tulivat Kipa [Kirkon palvelukeskus], aluekeskusrekisteri ja it-alueet. Laskuja, laskuja, laskuja…
Jo vuonna 2015 piispantarkastuksen yhteydessä piispa totesi Castrénin mukaan, että seurakunnan tilanteelle on tehtävä jotain. Yt-neuvotteluissa seurakunnan yhdeksästä tehtävästä viisi osa-aikaistettiin. Vain kirkkoherra, diakoni ja suntio jäivät kokoaikaisiksi.
Castrénin mukaan Puumalassa on hoidettu taloutta 168 000 euron limiitillä jo pitkään. Ilman sitä seurakunta ei pärjäisi ollenkaan. Välillä on tullut tilanteita, jolloin laskujen maksamisesta on oltu huolissaan.
– Mitään ei ole investoitu. Metsäomaisuutta on jo vuosia käytetty toimintaan. Ei sitä voi hakata yli metsänhoito-ohjelman.
– Kyllähän tämä on hätähuuto pienten seurakuntien puolesta. Pitäisi olla reilut 2 000 jäsentä, että seurakunta tulee toimeen.
Entinen kirkkoherra toteaa ymmärtävänsä, että isompaan seurakuntaan liittyminen herättää ihan aiheellistakin pelkoa siitä, miten pieni alueseurakunta saa oman äänensä kuuluviin.
–Kirkko ja metsät kuitenkin jäävät Puumalaan, ja omia työntekijöitäkin jää. Sijaisuudet järjestyvät, eikä työntekijän tarvitse tulla sairaana töihin, Castrén sanoo.
Lue myös:
Mikkelin hiippakunnassa lakkautetaan kaksi seurakuntaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä