Monissa seurakunnissa ja yhtymissä on käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit osana työntekijöiden hyvinvoinnin tukemista. Kotimaa Pron tekemän kyselyn mukaan seteleitä jaetaan kokoaikaisten työntekijöiden käyttöön keskimäärin 200 euron arvosta vuosittain. Omavastuuosuus vaihtelee 20 prosentista 50 prosenttiin.
Joissain seurakunnissa ja yhtymissä tarjotaan työntekijöille liikuntaseteleiden sijaan uimalippuja tai elokuva- ja teatterilippuja, joista osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä itse.
Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä työntekijät voivat tehdä kanta-asiakassopimuksia tiettyjen kuntosalien kanssa ja työnantaja maksaa kuukausimaksusta puolet. Työntekijöiden käytettävissä on myös kylpylä ohjattuine liikuntaryhmineen erikoishintaan.
Joissain seurakunnissa työntekijöiden käytössä on oma kuntosali. Näin on esimerkiksi Lieksassa.
– Tänä kesänä meidän on tarkoitus aloittaa työntekijöiden kesken myös kirkkovenesoutu, kertoo Lieksan seurakunnan talouspäällikkö Pentti Tapanen.
Seurakunta sponsoroi osallistumista liikuntatapahtumiin
Joillakin paikkakunnilla seurakunnat sponsoroivat työntekijöidensä osallistumista liikuntatapahtumiin. Esimerkiksi Kouvolan seurakuntayhtymässä halukkaat voivat osallistua Repoveden elämys- ja ulkoilutapahtumaan tai Kympin nainen -liikuntatapahtumaan työnantajan tuella. Lisäksi työntekijät saavat käyttää virkistykseen kaksi työpäivää vuosittain.
– Käytännöt vaihtelevat hieman seurakunta-alueittain. Esimerkiksi Kuusankosken alueella on järjestetty talvella ulkoiluiltapäivä ja samoin keväällä. Syksyllä on puolestaan koko päivän retki, joka ei niinkään sisällä liikuntaa vaan muuta virkistystä, sanoo henkilöstösihteeri Nina Häkkinen Kouvolan seurakuntayhtymästä.
Säännölliset työhyvinvointitutkimukset auttavat puuttumaan epäkohtiin
Kyselyyn vastanneista seurakunnista ja yhtymistä suurimmassa osassa ei kaivata hiippakuntatasolta tai Kirkkohallituksesta nykyistä enempää tukea työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitoon. Nykyinen taso on riittävä.
Toisaalta vastauksissa nousi esiin, että työnhyvinvointia on hyvä kehittää eri toimijoiden yhteistyöllä. Kaikenlaiset virikkeet ja hyvien kokemusten jakaminen koettiin myönteisenä.
Työhyvinvoinnin takeena vastaajat pitivät yleisesti hyvää työilmapiiriä, selkeitä tehtävänkuvia ja vastuunjakoja, hyvää perehdytystä tehtäviin, avointa ja keskustelevaa työkulttuuria, sopivaa työmäärää ja ammattitaitoista esimiestyöskentelyä. Myös itsenäinen vastuunotto omasta fyysisestä kunnosta katsottiin tarpeelliseksi.
– Työntekijöiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu on tärkeä edellytys työhyvinvoinnille, toteaa talousjohtaja Marjut Eriksson Salon seurakunnasta.
Oulun seurakuntayhtymässä työntekijöiden hyvinvointia tuetaan tarjoamalla osaamisen kehittämismahdollisuuksia, hyvät työskentelyolosuhteet ja henkilöstöetuja sekä palkitsemalla.
– Työhyvinvointia seurataan säännöllisillä työhyvinvointitutkimuksilla, kertoo henkilöstöpalvelusihteeri Ritva Sanaksenaho.
Säännölliset työhyvinvointikyselyt ovat käytössä myös Vantaan seurakuntayhtymässä.
– Niiden avulla ongelmiin ja epäkohtiin voidaan puuttua, toteaa yhtymän palvelussuhdeasiantuntija Aappo Laitinen.
Kelan ja Kirkkohallituksen kuntoutuksien ajalta maksetaan palkkaa
Seurakuntien työntekijöillä on yleisesti mahdollisuus osallistua ennaltaehkäiseviin varhaiskuntoutuksiin. Valinnat kuntoutukseen pääsijöistä tekee työterveyshuolto yhdessä työnantajan kanssa.
Suosituimpia kuntoutusmuotoja ovat Kelan järjestämät ASLAK-kuntoutukset eli ammatillisesti syvennetyt lääketieteelliset kuntoutukset sekä Tyk-kuntoutukset. Niiden ensisijaisena tavoitteena on henkilön fyysisen ja psyykkisen työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Lisäksi seurakunnista osallistutaan esimerkiksi kuntoremonttikursseille ja painonhallinnan ryhmiin.
– Kun kyse on Kelan tai Kirkkohallituksen järjestämästä työkykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta, maksetaan kuntoutuksen ajalta palkkaa. Muihin kuntoutuksiin työntekijät osallistuvat joko omalla vapaa-ajallaan tai palkattomalla vapaalla, tiivistää Kuopion seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Arja Keränen yleisen käytännön.
Kyselyvastauksista kiitämme Naantalin, Lieksan ja Salon seurakuntia sekä Kouvolan, Oulun, Kuopion ja Vantaan seurakuntayhtymiä.
Kuva: Emilia Karhu.
Ilmoita asiavirheestä