Seurakunnat päättävät tilavuokristaan itse

Paljonko seurakunnan kuuluu laskuttaa, jos kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi kastetaan kirkossa ja kastekahvit juodaan seurakuntatalolla? Lasketaanko yhteen tilojen investointikulut ja lattioiden kuluminen, henkilöstökustannukset ja siivous vai vetäistäänkö jokin sopivan oloinen summa hatusta? Pudottaako lapsen vanhempien maksama kirkollisvero hintaa vai ei? Tässä muutamia kysymyksiä, joihin seurakuntien ja seurakuntayhtymien päättäjät joutuvat vastaamaan.

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisen toimituksen suorittamisesta ei saa ottaa palkkiota, ei sen toimittamiseen osallistuva eikä edes seurakunta. Seurakunta voi kuitenkin laskuttaa kaikesta muusta toimitukseen liittyvästä, kuten tilojen käyttämisestä ja tarjoiluista.

Tiettävästi mikään seurakunta ei laskuta seurakunnan jäseniä niiden tilojen käytöstä, joissa varsinainen kirkollinen toimitus tapahtuu, mutta melkein jokainen seurakunta veloittaa vuokraa toimituksen jälkeen järjestettäviin kahvi- tai ruokatilaisuuksiin käytettävistä tiloista, siis kastekahvien, muistotilaisuuksien ja hääjuhlien järjestämispaikoista.

Monenlaisia hinnastoja

Yleensä seurakunnat laskuttavat tilojen käyttämisestä tilan koon ja/tai tilaisuuden osanottajamäärän mukaan. Esimerkiksi Virtain seurakuntatalolla tilavuokra vaihtelee välillä 80–200 € henkilömäärästä ja vuokrattavan kokonaisuuden koosta riippuen. Tarjoiluja varten on oma hinnastonsa. Useimmissa seurakunnissa vuokrat ovat samaa tasoa kuin Virroilla. On myös seurakuntalaisille aina ilmaisia tiloja, kuten Karkkilassa seurakuntatalon kerhohuone.

On myös mahdollista laskuttaa tiloista tuntivuokria, kuten Kirkkonummen seurakunnassa, jossa vuokra vaihtelee välillä 4,50–49,50 € /h tilan koosta riippuen.

Vuokraan voi vaikuttaa myös tilaisuuden tarjoilun laatu. Esimerkiksi Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla ruokatilaisuuden järjestäminen on 25 € kalliimpaa kuin kahvitilaisuuden ja Pöytyän seurakuntatalolla 25–30 €. Syynä on suurempi astioiden tarve.

Muutamissa seurakunnissa hintaan vaikuttaa myös viikonpäivä. Lauantaina ja sunnuntaina vuokra voi olla 40–50 % kalliimpi kuin arkipäivinä. Näin on lähinnä niissä seurakunnissa, joissa työntekijäkulut sisältyvät tilavuokraan.

Useissa seurakuntayhtymissä jokaisella seurakunnalla on oma tilavuokrahinnastonsa. Oulun seurakuntayhtymässä on yksi yhteinen hinnasto, jossa tiloja ei ole erikseen luoteltu, vaan jaettu ne kolmeen luokkaan: kirkkojen yhteydessä olevat seurakuntasalit, muut seurakuntatalot, -kodit tai vastaavat sekä Oulujoen vanha pappila. Niillä on kiinteät vuokrahinnat yksittäisen tilan koosta tai tilaisuuden osallistujamäärästä riippumatta. Taulukosta löytyvät hinnat kastekahveille (23-79 €), hääjuhlille (43-92 €) ja muistotilaisuuksille (43-92 €). Kalleimpia vuokrat ovat Oulujoen vanhassa pappilassa, jossa ne ovat yli kaksinkertaiset muihin tiloihin verrattuina.

Hinnastot ovat yleensä helposti löydettävissä seurakuntien nettisivuilta. Joissakin seurakunnissa ei ole päivitetty hintoja vuosiin, edes sen jälkeen, kun tilavuokrien ALV-kanta nousi 23 %:sta 24 %:iin vuoden 2013 alussa.

Eri hinnat kirkkoon kuulumattomille

Vaikka seurakunnat eivät laskuta jäseniään tiloista, joissa varsinainen kirkollinen toimitus tapahtuu, niin muita kuin jäseniään ne yleensä laskuttavat. Esimerkiksi Vesilahden seurakunnassa on eri hinnat oman seurakunnan jäsenille, vieraan seurakunnan jäsenille ja kirkkoon kuulumattomille. Kirkko ja siunauskappeli ovat Vesilahden seurakunnan jäsenille ilmaisia, mutta muiden seurakuntien jäsenille lähetetään 75 €:n lasku. Kirkkoon kuulumattomilta laskutetaan siunauskappelin käyttämisestä 150 € ja kirkon 300 €. Seurakuntatalon päivävuokra on Vesilahden seurakunnan jäsenille 150 €, muiden seurakuntien jäsenille 200 € ja kirkkoon kuulumattomille 300 €.

Hautaustoimilain mukaan hautapaikan hinnan on oltava sama seurakunnan jäsenille kuin kirkkoon kuulumattomille paikkakunnalla asuville, koska kirkko saa yhteisöverotuottoa hautausmaiden ylläpitämistä varten. Muut hautaukseen liittyvät maksut saavat olla erisuuruisia seurakunnan jäsenille kuin kirkkoon kuulumattomille.

Järvenpäässä kirkkoon kuulumattomilta laskutetaan siunauskappelin käyttämisestä 300 Ђ, sekä Elävän veden kappelin ja kirkon käyttämisestä 500 Ђ. Säkylässä vastaava vuokra on vain 100 €. Ulvilassa veloitetaan evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulumattoman henkilön siunaustilaisuuteen käytettävästä tilasta 125 € ja mihinkään uskontokuntaan kuulumattoman henkilön jäähyväistilaisuudesta 250 €. Espoon siunauskappeli ja Kellonummen kappeli ovat kristillisiin kirkkokuntiin kuuluville ilmaisia, mutta muilta veloitetaan vuokraa 150-300 € ja lisäksi palvelumaksua 75–100 €.

Karkkilan seurakunnassa annetaan siunauskappeli ja kirkko ilmaiseksi kaikkiin kristillisiin hautaan siunaamisiin seurakunnasta ja suuntauksesta riippumatta. Jos seurakunnassa siunataan kirkkoihin kuulumaton hautaan, peritään kirkosta tai siunauskappelista vuokraa 500 €.

Euran seurakunnan hinnastossa lukee, että Väestörekisteriin kuuluvilta vuokrat peritään 1,5-kertaisina. Jalasjärven seurakunta perii kirkkoon kuulumattomilta tilojen käyttömaksut kaksinkertaisina.

Korotetut hinnat ”vrekkiläisille” ovat ymmärrettäviä, mutta antavat melko tylyn kuvan seurakunnasta. Olisikin parempi laatia hinnastot todellisten tila- ja työntekijäkustannusten mukaisiksi, mutta antaa seurakunnan omille jäsenille 100 %:n jäsenalennus kirkolliseen toimitukseen käytettävistä tiloista ja muista tiloista 70–90 %:n alennus. Muiden evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenille voisi olla oma alennusprosenttinsa ja muihin kristillisiin kirkkoihin kuuluville omansa.

Lisämaksuja pöytäliinoista ja kynttilöistä

Sauvo-Karunan seurakunnassa on haluttu määritellä tarkasti, missä tapauksissa kirkon käyttäminen on maksutonta. Maksua ei peritä esimerkiksi, jos Vihkiparin vanhemmista joku on Sauvo-Karunan seurakunnan jäsen tai on kristillisen seurakunnan jäsen ja asuu vakituisesti Sauvossa tai jos Siunattava vainaja oli kuollessaan kristillisen seurakunnan jäsen ja hän tai hänen aviopuolisonsa on ollut Sauvo-Karunan, Sauvon tai Karunan seurakunnan jäsen. Lisämäärittelynä todetaan, että ”Tässä aviopuolisolla tarkoitetaan sitä, joka on jäänyt vainajan leskeksi, tai sitä, josta vainaja on jäänyt leskeksi”.

Ulvilan seurakunnassa maksu peritään vihkitoimitukseen/avioliittoon siunaamiseen käytettävästä tilasta, jos kumpikaan osapuoli tai heidän vanhempansa ei ole Ulvilan seurakunnan jäsen.

Monissa seurakunnissa pöytäliinojen käyttäminen sisältyy tilavuokraan, mutta joissain laskutetaan 2,40–7,00 € jokaisesta pöytäliinasta. Rovaniemen seurakunnassa laskutetaan pöytäliinojen pesulapalvelumaksua 50–60 € juhlatilan koosta riippuen. Säkylän seurakunnassa pöytäliinojen pesulakustannukset ovat 5,20 €/kg.

Monissa seurakunnissa veloitetaan myös keittiön käyttämisestä, esimerkiksi Pöytyällä 15 €/tunti.

Hauhon kirkon kynttiläkruunujen sytyttämisestä veloitetaan 45 € (0,5 euroa/kynttilä) ja Ulvilan kirkossa 46 €. Ulvilan seurakunnan hinnastosta löytyy myös kalastuslupa Pappilan kalastuskunnan alueelle, 7 €.

Kuva: Vihdin kirkonkylän seurakuntatalon juhlasalin vuokriin sisältyvät lämpö, sähkö, siivous, pöytäliinat ja astiat.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHollola haluaa muutoksia yv-keräyksen jakoprosentteihin
Seuraava artikkeliArhinmäki myönsi rauhantyöhön valtionavustuksia

Ei näytettäviä viestejä