Seurakunnat tekevät toisenlaisen joulun – Kotimaa kysyi tunnelmia Ylivieskasta, Kouvolasta, Espoosta ja Rautavaaralta

Seurakunnissa eri puolilla Suomea valmistaudutaan poikkeukselliseen jouluun. Koronatilanteen paheneminen on kiristänyt rajoituksia. Tilanteet muuttuvat nopeasti.

Joulu on jo kristittyjen toinen suuri juhla, jota ihmiset viettävät tänä vuonna erillään toisistaan. Suomessa edellinen korona-aallon huippu osui pääsiäiseen.

Keväällä seurakunnat opettelivat toteuttamaan tilaisuuksiaan verkkolähetyksinä. Opit tulevat käyttöön myös jouluna, jolloin hartauksia tuotetaan striimattuina koteihin.

Ylivieska odottaa kirkon vihkiäisiä – jos Jumala suo

Keväällä oli helpompaa, Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala sanoo. Marras-joulukuun pimeydessä ja toisen korona-aallon keskellä huomaa, että ihmiset turhautuvat ja väsyvät.

– Työntekijät ovat kuitenkin säilyttäneet toimintakykynsä, he ovat luovia ja taitavia. Vuosi on osoittanut, että loppujen lopuksi meillä on tosi hyvä valmius reagoida jos jonkinlaisiin tilanteisiin.

14 000 jäsenen seurakunnassa jumalanpalvelukset lähetetään nyt nettiradion välityksellä. Kauneimmat joululaulut striimataan verkossa, samoin aattohartaus.

Nivala on eniten huolissaan niistä, jotka ovat muutenkin yksin.

– Se, mitä netin kautta lähetetään, ei tavoita ehkä juuri heitä, jotka seurakuntaa eniten tarvitsevat.

Ylivieskassa on meneillään myös uuden kirkon rakentaminen. Se on voinut jatkua aikataulussa koko pandemia-ajan. Ylivieskan kirkko paloi tuhopoltossa pääsiäisenä 2016.

– Ensi pääsiäisenä meillä on tarkoitus olla kirkon vihkiäiset. Jos Jumala suo. Se on tullut tässä konkreettiseksi huokaukseksi.

Kouvolassa kasvoi diakonialle lahjoittavien määrä

Kouvolassa on päätetty, että loppiaiseen asti kaikki jumalanpalvelukset striimataan ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa. Jäseniä on yhteensä noin 60 000.

– Olemme opetelleet striimaukset kantapään kautta, Kouvolan seurakunnan kirkkoherra Keijo Gärdström sanoo.

Vuoden aikana on opeteltu tekemään seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Gärdström uskoo, että se jatkuu myös pandemian jälkeen. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esille seurakuntayhtymän kanttorit, jotka ovat tehneet hienoja sisältöjä verkkoon.

Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtaja Eija Grönvall kertoo, että vuoden aikana diakonia-asiakkaiden määrä on kasvanut, mutta niin on myös diakonialle lahjoittavien määrä.

– On ollut ilo jakaa avustuksia eteenpäin.

Keväällä Kouvolassa lopetettiin diakoniatyön kotikäynnit. Syksyllä ne aloitettiin uudestaan, maskit kasvoilla.

– Yksinäisyys on lisääntynyt valtavasti ja kotikäyntejä toivotaan.

Kouvolan seurakunta on perinteisesti järjestänyt diakoniatyön jouluruokailun. Tällä kertaa jaettiin 80 joulukassia, joissa oli muun muassa kinkkua, silliä, pullia, leipää, tähtitorttuja ja suklaata.

Kirkkoherra Keijo Gärdström sanoo, että häntä puhuttelee tänä jouluna erityisesti Raamatun sana, jonka mukaan meillä on tulevaisuus ja toivo.

– Silloinkin oli kriisi, kun Vapahtaja syntyi tähän maailmaan. Marian ja Joosefin tavoin meidänkin täytyy olla kuuliaisia esivallalle ja noudattaa koronaan liittyviä ohjeistuksia.

Epoonlahdessa voi noutaa emäntien tekemää ruokaa

Espoon seurakuntayhtymässä on kuusi seurakuntaa. Ne lähettävät verkossa joulunajan tilaisuuksia ja Kauneimpia joululauluja eri päivinä ja vuorokaudenaikoina. Kouluille ja oppilaitoksille on nauhoitettu videotervehdyksiä.

Päiväkerhot ovat Espoon seurakunnissa jatkaneet toimintaansa, sillä ne rinnastetaan kaupungin varhaiskasvatukseen, seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Urpu Sarlin kertoo.

Joulun alla parisataa seurakuntien työntekijää ja vapaaehtoista soittaa tervehdyksen noin kahdeksalletuhannelle seurakuntiin kuuluvalle yli 80-vuotiaalle.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenilleen lähettämästä joulukalenterista on Sarlinin mukaan tullut tänä vuonna erityisen paljon ”positiivista hyrinää”.

30 000 jäsenen Espoonlahden seurakunta pitää kirkkonsa auki 21.12.–1.1. arki- ja pyhäaukiolojen mukaisesti. Kirkossa voi hiljentyä, ja paikalla on kolmen tunnin ajan joka päivä pappi tai muu työntekijä. Jouluaaton päivystyksen aikana kirkolta striimataan lyhyt hartaus.

Elintarvikejakelu kirkolla jatkuu. Aulasta voi hakea, kirkkoherra Jouni Turtiaisen mukaan ”kymmenessä sekunnissa”, myös seurakunnan emäntien tekemän ruoka-annoksen lämpörasiassa.

Turtiainen sanoo itse olevansa tässä vaiheessa vuotta väsynyt mutta onnellinen. Uudet työtavat ovat motivoineet.

– Vuoden tärkein oppi työyhteisössä on ollut, että meillä on yhteinen missio. Työalojen pakka on mennyt sekaisin.

Yksi joulunajan innovaatioista ovat Kauneimpien joululaulujen pihalaulut. Taloyhtiöt ovat voineet tilata seurakunnan musiikkiryhmän laulamaan ulos joululauluja. Niitä voi kuunnella vaikka parvekkeelta.

Turtiaisen mukaan tämä joulu osoittaa, että Kristuksen syntyminen sydämeen ei todellakaan ole olosuhteista kiinni.

Rautavaaralla striimaus on jo vanha käytäntö

Pohjois-Savossa sijaitsevassa Rautavaaran seurakunnassa on 1 300 jäsentä. Seurakunnan alueella ei ollut joulukuun puoliväliin mennessä havaittu tiettävästi yhtään koronatartuntaa. Haastattelua tehtäessä kokoontumisrajoitus koski yli 50 henkilön tilaisuuksia.

– Olemme peruneet vuoden loppuun asti kaiken kokoavan toiminnan paitsi jumalanpalvelukset. Tämänhetkisen tiedon mukaan joulukirkko toimitetaan, mutta meillä on pieni pelko siitä, tiukkenevatko kokoontumisrajoitukset sitä ennen, kirkkoherra Juha Luukkonen sanoo.

Striimauksiin siirtymistä ei ole tarvinnut Rautavaaralla opetella.

– Olemme ensimmäisiä itäsuomalaisia seurakuntia, joka aloitti säännölliset jumalanpalvelusten striimaukset jo kuusi vuotta sitten.

Yksipappisen seurakunnan todellisuudesta kertoo, että Juha Luukkonen on toimittanut kaikki seurakunnan jumalanpalvelukset maaliskuusta lähtien, myös lomiensa aikana. Häntä tuuraava henkilö kuuluu riskiryhmään.

Pandemian myötä Rautavaaralla on lopetettu kaikki kotikäynnit.

– Korona ei ole meitä uuvuttanut, vaan enemmänkin se, että mahdollisuus työntekoon on pienentynyt.

Palvelutalossa seurakunnan hartaudet on lopetettu, mutta kirkkoherra on käynyt siellä tapaamassa kuolevia ihmisiä.

Juha Luukkonen miettii jouluaamun profetiaa ja sen tänä vuonna erityisen vahvaa sanomaa: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa suuri kirkkaus.”

Teksti: Mari Teinilä, Meri Toivanen

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSeitsemän asukasta kuollut viikon sisällä koronatartunnan takia Kirkkopalvelujen vanhustenyksikössä Pieksämäellä
Seuraava artikkeliKolumni: Myös Betlehem meni tänä jouluna kiinni

Ei näytettäviä viestejä