Uudistuneessa rippikoulusuunnitelmassa painottuvat kokonaisvaltainen kristillinen ihmiskäsitys, nuorten osallisuus, yhteisöllisyys ja nuorilähtöisyys sekä Raamattu ja ehtoollinen. Kotimaa kysyi seurakuntien rippikoulutyötä tekeviltä, miten tämä näkyy käytännössä.
Rippikoulusuunnitelma Suuri ihme otettiin virallisesti käyttöön viime vuoden toukokuussa. Seurakunnilla on siirtymäaikaa lokakuun alkuun.
Sonkajärven seurakunnassa on otettu askeleita uuden rippikoulusuunnitelman suuntaan jo vuosia etukenossa. Rippikouluun on kuulunut kahdeksan vuoden ajan pajapäivä, jonka aikana isoset ja riparilaiset valmistelevat oppitunnit. Työntekijät osallistuvat tunneille oppilaina ja esittävät lisäkysymyksiä.
– Tämä vaatii eri työalojen työntekijöiltä valmiutta hypätä yhdessä tuntemattomaan. Se on palkitsevaa, sanoo vajaat sata rippileiriä ohjannut Sonkajärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Hannu Keränen.
Rippikoululla on uuden suunnitelman mukaan kuusi samanarvoista tavoitetta. On pyrittävä varmistamaan nuorten osallisuutta, kuulluksi tulemista ja vaikutusmahdollisuuksia rippikoulussa.
Nuorten toivotaan kokevan yhteyttä, pyhyyttä, turvallisuutta ja iloa. Rippikoulussa opetellaan myös hiljentymään ja hoitamaan omaa hengellistä elämää. Lisäksi nuorten toivotaan kasvavan vastuuseen itsestä, toisesta ja luomakunnasta.
Tavoitteena on myös, että nuori oivaltaa yhteyksiä kristinuskon sisältöjen ja oman elämänsä välillä ja että nuorissa herää halu kuulua Kristuksen kirkkoon.
Uuden suunnitelman innoittamana Sonkajärven rippikoulujen talvikauteen lisätään nuorten kanssa yhdessä valmisteltavat ja toteutettavat viikkomessut.
– Suunnitelma uudistaa rippikoulua oikeaan suuntaan eli kuuntelemaan nuoria. Perinteinen opettajajohtoinen opetus jää vähemmälle, eikä se tarkoita että sisällöistä tingittäisiin, Hannu Keränen sanoo.
Vaihdettuaan ajatuksia eri seurakuntien työntekijöiden kanssa Keräselle on tullut tuntuma, että osassa seurakunnista muutokset rippikoulutyössä jäävät hyvin vähäisiksi. Osassa uudistus on kuitenkin synnyttänyt uutta tekemisen intoa.
Enemmän isosia ja ehtoolliselle jo ennen konfirmaatiota
Olarin seurakunnassa Espoossa on lisätty uuden rippikoulusuunnitelman myötä isosten määrää leireillä. Heitä otetaan aiempaa enemmän mukaan myös opetukseen.
– Aiempina vuosina isosia oli yhdellä leirillä viidestä kuuteen. Nyt heitä on seitsemän tai jopa kahdeksan, kertoo vs. nuorisotyönohjaaja Hanne Seppä.
Espoossa eri seurakuntien ja työalojen ihmisiä on koulutettu uuden rippikoulusuunnitelman käyttöönottoon yhteisillä koulutuksilla.
– Oli antoisaa saada ideoita naapuriseurakunnista ja vaihtaa ajatuksia uudistuksesta isolla joukolla. Omalta osaltani pyrin lisäämään ripareiden toiminnallisuutta ja tekemään leiripäivistä yhtenäisempiä kokonaisuuksia.
Osana koulutusta Espoon seurakuntien työntekijät toteuttavat konkreettisia projekteja uuden rippikoulusuunnitelman jalkauttamiseksi. Alustavien suunnitelmien mukaan projektit liittyvät esimerkiksi nuorten osallistamiseen ja yhteydenpitoon leiriläisten läheisten kanssa.
Tampereen Messukylän seurakunnassa konkreettisin seuraus uudesta rippikoulusuunnitelmasta on ollut se, että rippikoululaisten kanssa vietetään ehtoollista jo ennen konfirmaatiota.
– Ennen leiriä nuoret osallistuivat messussa ehtoolliselle. He saivat valita, ottavatko leivän ja viinin vai siunauksen. Myös viimeisessä leirijumalanpalveluksessa vietettiin ehtoollista, kertoo nuorisotyönohjaaja Kati Malmi.
Malmi kuvaa uutta suunnitelmaa eräänlaiseksi muistilistaksi.
– Se kertoo, mitä kannattaa pitää mielessä rippikoulua pitäessään. Monia suunnitelman suuntaamia asioita on toteutettu jo pitkään, mutta nyt tärkeät asiat on kirjattu selkeästi ylös.
Yhdessä tekeminen ja nuorikeskeisyys näkyvät Messukylän seurakunnan rippileireillä muun muassa niin, että konfirmaation suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu isosten ja ohjaajien lisäksi myös jokainen rippikoululainen. Kaikessa toiminnassa edetään keskustellen.
– Yritämme myös miettiä, millaista nuorten arki on, jotta opetuksemme ei olisi liian toisesta maailmasta, vaan siinä olisi nuorille jotakin tuttua, johon tarttua, Malmi sanoo.
Kuva Raision seurakunnan rippileiriltä vuodelta 2014: Pasi Leino
Lue myös:
Uudistuvan rippikoulun tavoitteena on herättää nuoressa halu kuulua Kristuksen kirkkoon
Piispainkokous hyväksyi uuden rippikoulusuunnitelman – Raamattu ja ehtoollinen korostuvat
Espoon hiippakunnassa koulutetaan uuteen rippikoulusuunnitelmaan valtion varoin
Kolumni: Kymmenen käskyn ulkoa opetteleminen on ja pysyy rippikoulussa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.