Seurakuntavaaleissa hylättiin 15 000 ääntä

Seurakuntavaaleissa annettiin koko maassa kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa 496 078 ääntä ja seurakuntaneuvoston vaalissa 182 474 ääntä.

Annetuista äänistä hylättiin valtuustojen vaalissa 8 277 ääntä (1,8 prosenttia) ja neuvostojen vaalissa peräti 7 506 ääntä (4,1 prosenttia), kirkkohallitus kertoo.

Päätoimittaja Pauli Juusela toteaa Vantaan Laurissa, että Vantaalla hylättiin ”käsittämätön määrä seurakuntavaalien äänestyslippuja, 769 ääntä”.

Vantaan seurakuntaneuvoston äänestyslippuja hylättiin 4,5 prosenttia ja valtuuston lippuja 4,3 prosenttia annetuista äänistä.

Luvut ovat koko maan keskiarvoja paljon suurempia ja selvästi suuremmat kuin Helsingissä ja Espoossa. Jokainen menetetty ääni on Juuselan mielestä turha, varsinkin kun äänestysprosentit ovat muutenkin alhaisia. Kuntanvaaleissa jäädään jopa kymmenen kertaa pienempiin hylkyihin eli 0,5 prosentin tuntumaan.

Osaksi hylättyjen äänien määrää Vantaalla saattoi lisätä se, että yhtymä ei säästösyistä lähettänyt äänestäjille vaalikorttia. Kirkkohallituksen mukaan sen käyttö vähensi jonkin verran hylkäyksiä muissa yhtymissä.

Turun Maariassa hylättiin yli 10 prosenttia äänistä

Vantaan Laurin päätoimittaja Juusela ei ole harmituksensa kanssa yksin, eivätkä Vantaan hylkäysluvut ole edes pahimmasta päästä.

Kotimaa Pro tarkasteli seitsemän suuren seurakuntayhtymän äänien hylkäysmääriä. Niissä hylättiin yhteensä lähes 10 000 ääntä. Yhtymät ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Kuopio ja Turku.

Hylättyjen äänien määrät valtuuston ja neuvoston vaalissa yhteensä olivat seuraavat: Espoo 1030, Vantaa 769, Helsinki 2354, Tampere 1234, Oulu 983, Kuopio 1100 ja Turku 1903 hylättyä ääntä.

Näissä pienimmät hylkäysprosentit olivat 3,1–3,5 prosentin välillä Oulussa ja Espoossa, seuraavaksi vähiten ääniä prosentuaalisesti hylättiin Helsingissä. Turku ja Kuopio pitävät perää. Molemmissa hylkäysmäärät olivat 5,9–6,3 prosentin välissä. Pahiten roskiin meni ääniä Turussa, jossa hylkäysprosentit olivat 6,3 (valtuuston vaali) ja 6,4 (neuvoston vaali).

Pahimmillaan äänestämään saapuneista lähes joka kymmenes menetti äänensä hylkäämisen takia. Tähän päädyttiin muun muassa Turun Maarian seurakunnassa. Siellä sekä valtuuston että neuvoston vaalissa hylättiin 10,4 prosenttia äänistä. Myös Turun Piikkiössä valtuuston äänistä yli 9 prosenttia hylättiin.

Samoihin lukemiin päädyttiin Helsingin ruotsinkielisessä Petruksen seurakunnan kirkkovaltuuston vaalissa. Hylkäysprosentti siellä oli 9,5. Silti siinä oli laskua edellisen vuoden yli 11 prosentin hylkäysmääristä. Seurakuntaneuvoston äänistä Petruksessa hylättiin sen sijaan alle 5 prosenttia.

Kahden kopin malli

Vaalissa on siis jotain pahasti vialla. Yhtymäseurakunnissa ongelman ydin on, että niissä joutuu äänestämään kerralla kaksissa vaaleissa, sekä oman seurakunnan neuvoston valtuutettuja, että yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdolla olevia.

Nämä ovat usein samoja henkilöitä, muta heillä on vaalilaista johtuen eri äänestysnumerot. Äänestysliput ovat erivärisiä, ja vaaliluettelot noudattavat samaa väriä. Tämä ei kuitenkaan tunnu auttavan riittävästi.

Espoossa Tapiolassa vaalipäivän äänestys jaettiin kahtia niin, että äänestäjä sai ensin valtuustovaalin lipun. Hän täytti sen omassa äänestyskopissaan, leimasi ja pudotti uurnaan. Vasta sen jälkeen hän sai seurakuntaneuvoston äänestyslipun, jolla oli omat äänestyskoppinsa ja leimaajansa.

Tiedottaja Juha Ryhänen Espoon seurakuntayhtymän viestinnästä kertoo, että menettely vähensi huomattavasti Tapiolan seurakunnan hylkäyksiä muihin seurakuntiin verrattuna. Lähes kaikki Tapiolan hylkäykset tulivat ennakkoäänestyspisteistä. Niissä resurssit eivät riitä jakamaan äänestystapahtumaa kahteen osaan.

Tapiolan vaalilautakunnan jäsen kertoo, että vaalipäivänä hylkäyksiä tuli Tapiolassa vain 0,5 prosenttia annetuista äänistä, eli saman verran mihin kuntavaaleissa yleensä päädytään. Tämä tieto vahvistaa sen, että suurimmat hylkäysmäärät johtuvat kahden vaalin järjestelmästä. Samalla menettely osoittaa ongelmaan hyvän ratkaisun vaalipäivänä. Ratkaisua saatettiin käyttää muissakin seurakunnissa.

Ennakkoäänestyksissä voisi harkita samaa mallia, että äänestäjä saa toisen lipun vasta palautettuaan ensimmäisen. Menettely ei vaadi suuria lisävoimavaroja, vain menettelyn muuttamista. Äänestyskopit pitäisi olla erikseen, ja niiden seinillä vain yhden vaalin ehdokkaat numeroineen.

Yhden vaalin malli

Pauli Juusela ehdottaa ongelman ratkaisuksi, että vaalissa valittaisiin vain seurakuntaneuvosto.

– Se voisi puolestaan valita keskuudestaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet, Juusela ehdottaa.

Ryhänen ei pidä ehdotusta lainkaan hyvänä, sillä se heikentäisi hänen mukaansa demokratiaa ja ehdokkaiden määrää huomattavasti. Hänestä kahden vaalin lopputulos on silti parempi hylättyjen äänien uhallakin.

Vaalilaki puolestaan ei salli järjestelmää, jossa samalla henkilöllä olisi sama numero kahdessa vaalissa yhtä aikaa. Kussakin vaalissa äänestysnumerot pitää juosta katkeamatta eteenpäin numerojärjestyksessä.

– Eri vaaleissa voi olla eri ehdokkaita ja eri listoja, eikä numeroinnissa ei saa olla aukkoja, Ryhänen toteaa.

Millainen viestintä tuottaa parhaan ymmärryksen?

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedottaja Kerttu Palmunen toteaa, että he miettivät tarkkaan neljän vuoden päästä, miten vaalikirjeessä ja seurakuntalehdessä esitetään numerot kahdessa eri vaalissa.

– Edellisissä vaaleissa olemme esittäneet kahden vaalin ehdokkaat erikseen. Vaalikirjeessä on siis ollut lähestulkoon jokaisen ehdokkaan kuva kahdesti. Nyt täytyy miettiä, onko äänestäjälle kuitenkin selkeämpää, jos vaalikirjeessä on yhden kuvan alla kaksi numeroa.

Palmunen sanoo, että myös äänestystilanteessa annettavia ohjeita täytyy sanoittaa selvemmin, jotta äänestäjä ymmärtää, mistä kahdessa vaalissa on kyse.

Hän tietää, että yleisimmät virheet olivat, että kahden lipun numerot menivät väärin päin. Tällöin molemmat liput hylättiin. Jos äänestäjä pani saman numeron kahteen lappuun, toinen meni hylkyyn.

Hän sanoo, että varsinkin ennakkoäänestyksessä ei ole ihme, jos äänestäjä hämmentyy.

– Meillä on kymmenen seurakuntaa ja ennakkoäänestyskopissa on yhteensä 20 ehdokaslistojen yhdistelmää. Siinä on kyllä äänestäjällä etsittävää, jotta oman ehdokkaansa listoilta löytää, Palmunen pohtii.

Vähemmän hylkyjä kuin edelliskerralla

Keskimäärin vaaleissa tuli hiukan vähemmän hylkäyksiä kuin neljä vuotta aiemmin, mutta luvut ovat silti hyvin rumia seurakuntayhtymissä. Positiivista kehitystä tapahtui valtakunnallisella tasolla ja useissa seurakuntayhtymissä jonkin verran. Silti mukaan mahtui myös päinvastaisia esimerkkejä.

Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkönä toiminut Sami Kallioinen toteaa, että koottua tietoa hylkäysten syistä tai korjauskeinoista ei ole. Yhtymien kahden vaalin ongelman lisäksi on muitakin syitä.

Hän havaitsi, että ennakkoäänissä on hylättyjä ollut jonkin verran sen takia, että äänestäjä ei ole tiennyt, minkä seurakunnan jäsen hän on. Tätä tilannetta helpotti näissä vaaleissa ilmoituskortti, jota käytti yli 180 seurakuntaa. Se vähensi hylkäysten määriä.

Kallioisen mukaan seurakuntaneuvoston vaalissa on hieman enemmän hylättyjä ääniä kuin valtuuston vaalissa.

– Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että neuvoston numerot ovat valtuuston numeroiden jälkeen, hän pohtii.

Ongelmat ovat Kallioisen mukaan luonnollisesti suurimpia uusissa yhtymissä ja sellaisissa seurakunnissa, jotka liittyvät vaalikauden aikana seurakuntayhtymään.

– Toisaalta kaikkien yhtymien hylättyjen äänien määrä on edelleen varsin korkea ja ongelma on rakenteellinen. Itsenäisten seurakuntien tilanne on muiden valtakunnallisten vaalien tasolla, hän toteaa.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHS: Muslimien avioliittosivu toiminnassa viikon, jo kaksi paria
Seuraava artikkeliPappiskysely: Media ei kerro kirkosta totuudenmukaisesti

Ei näytettäviä viestejä