Seurakuntien kirkollisverotulot supistuivat hieman viime vuonna. Samanaikaisesti seurakunnat onnistuivat säästämään kustannuksissa neljättä vuotta peräkkäin. Tiedot selviävät Kirkon viestinnän tiedotteesta.
Viime vuonna seurakunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 1 016 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy kirkollis- ja yhteisöverotuloja sekä valtionrahoitusta.
Summa on 1,4 prosenttia pienempi kuin kirkollis- ja yhteisöverojen yhteismäärä toissa vuonna. Tuolloin seurakunnat eivät vielä saaneet valtionrahoitusta. Vuonna 2016 seurakunnille ei enää kertynyt rahaa yhteisöverosta, mutta niille tilitettiin 18 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien tuloja.
Syynä supistumiseen oli ennen kaikkea se, että kirkollisverosta saatiin viime vuonna vähemmän rahaa kuin sitä edeltävinä vuosina, taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta kertoo Kotimaa24:lle.
Kirkollisveron tuotto supistui seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Korkein tuotto kirkollisverosta tuli vuonna 2009 (viimevuotisessa rahan arvossa laskettuna). Seitsemässä vuodessa kirkollisveron määrä on vähentynyt noin seitsemän prosenttia.
Verokertymän pienentymiseen vaikuttaa myös siirtyminen kirkon valtionrahoitukseen sen sijaan, että kirkko saisi osuutensa yhteisöveron tuotosta. Valtionrahoituksen taustalla ovat kirkon yhteiskunnalliset tehtävät, kuten hautausmaiden ylläpito, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja irtaimiston ylläpito.
– On otettava huomioon, että yhteisövero vaihteli. Se oli 124 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 115 miljoonaa euroa vuonna 2014. Valtionrahoituksen määrä, joka tilitetään seurakunnille, on 107 miljoonaa euroa. Lisäksi seurakunnille myönnetään rakennusavustuksina rahoituksesta viisi miljoonaa euroa, Perander kertoo.
Hänen mukaansa seurakunnista karkeasti ottaen kolme neljäsosaa kuitenkin hyötyi siirtymisestä valtionrahoitukseen. Yhteisövero-osuuksissa voittivat ne seurakunnat, joiden alueella oli menestyviä yhtiötä. Nyt rahat jaetaan tasaisemmin sen kunnan asukasmäärän mukaan, missä seurakunta sijaitsee.
Kahdeksan seurakunnan talous pahasti alijäämäinen
Yksittäisten seurakuntien talouden kehitystä on vielä varhaista arvioida, Perander sanoo. Tämänhetkisen tiedon mukaan 285 seurakuntataloudesta kahdeksassa talous on pahasti alijäämäinen. Lukema on ollut sama jo kolmen vuoden ajan.
Viime vuonna seurakunnista 45 prosentilla tulos painui negatiiviseksi, kun otetaan huomioon vuotuiset poistot. Tämä tarkoittaa, että seurakunnan vuosikatteen eli vuotuisten tulojen ja menojen jälkeen mukaan lasketaan esimerkiksi valmistuneen seurakuntakeskuksen rakentamiseen uponneet rahat. Tieto kielii siitä, että monen seurakunnan talous saattaa olla pidemmän päälle kestämättömällä pohjalla.
– Vuosikatteen kokonaistaso on vähän laskenut. Viime vuonna tulos painui negatiiviseksi 128 seurakunnassa, toissa vuonna 94 seurakunnassa, Perander sanoo.
Henkilöstökuluihin on käytetty Peranderin mukaan aiempaa vähemmän rahaa vuodesta 2013 lähtien.
– Joka vuosi palkkakulut ovat alentuneet 0,6–1,1 prosenttia. Trendi on ihan selvä, että niissä mennään alaspäin.
Viime vuonna investointeihin, kuten uusiin seurakuntarakennuksiin tai vanhojen kiinteistöjen peruskorjauksiin, käytetty rahamäärä pysyi kutakuinkin samantasoisena kuin toissa vuonna.
Kuva: Olli Seppälä. Risti-ikkuna Olaus Petrin kirkossa Helsingissä.
Lue myös:
Seurakunnat paransivat talouttaan viime vuonna – edessä silti epävarmoja vuosia
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.