Kolilla keskiviikkona 28.8. kokoontuneessa Seurakuntien metsäseminaarissa tehtiin yllättävä huomio. Kirkko saattaakin jo olla hiilineutraali.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttanen totesi keskustelussa kirkolla olevan niin paljon metsiä, että ne saattavat sitoa kiinteistöjen lämmityksestä syntyvän hiilen.
Kirkon ilmastostrategiaa Hiilineutraali kirkko tekemässä ollut Riuttanen muistutti kuitenkin, että ihmispäästötkin on kompensoitava, joten hiilinieluja on kasvatettava. Strategian tavoitteena on, että kirkko olisi hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Strategiasta voi lukea lisää täältä.
– Toivoisin että kirkko olisi se, joka pitää kiireellisyyden ääntä esillä. Se voisi nostaa vastarinnan ääniä ja oikeudenmukaisuutta ja ilmastoasioita keskusteluun, Riuttanen vetosi.
Myös metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta painotti, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on saatava pysähtymään mahdollisimman nopeasti.
– Ilmasto on globaali ja kaikki kasvihuonepäästöt vaikuttavat koko maapallolla, Bäck perusteli sitä, että Suomenkin ja kirkon on omalta osaltaan osallistuttava ilmastotalkoisiin.
Kiire voi johtaa hätiköityihin toimenpiteisiin
Kirkolla on metsää 167 000 hehtaaria. Metsien arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 niistä saatu tuotto oli noin 22,4 miljoonaa euroa.
Suurimman osan metsistä omistavat Kuopion ja Oulun hiippakuntien seurakunnat. Siksi näiden hiippakuntien piispat Jari Jolkkonen ja Jukka Keskitalo kutsuivat koolle metsäseminaarin pohtimaan, voiko seurakunta hyvällä omallatunnolla odottaa metsästä saatavia tuloja ja miten niiden hoidossa pitäisi vastata kirkon ilmastostrategiaan ja ilmastonmuutokseen.
Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes oli huolissaan siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kiireen tuntu johtaa metsänhoidossa hätiköityihin toimenpiteisiin.
– Itse näen tärkeänä sen, että fossiiliset polttoaineet korvataan uusilla. Metsiä kannattaa käyttää kokonaiskestävästi luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen, Remes sanoi.
Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta muistutti, että on pystyttävä miettimään hiilinieluja ja hiilivarastoja samanaikaisesti sekä pitkällä että lyhyellä aikajänteellä.
– Ylisukupolvisestikin pitää pystyä ajattelemaan. Jos on kiire, metsissä paras keino on lisätä lannoitusta heti. Se lisää puuston kasvua ja hiilen sitoutumista maaperään ja nostaa nopeasti hiilinielua ja hiilivarastoa.
Lieksan ja Nurmeksen seurakuntien metsiä hoitava metsäasiantuntija Henri Maijala puolestaan on jo ollut laatimassa hiilensidonnan näkökulman huomioivaa metsänhoito-ohjetta. Siinä suositaan havupuita ja jalostettua viljelymateriaalia, terveyslannoitusta ja suojellaan maaperää varovaisin muokkauksin. Maijalan mukaan metsiin sitoutuvasta hiilestä kaksi kolmasosaa on sitoutuneena maaperään.
Oikaisu 29.8.2019 kello 12.00. Muutettu otsikossa ja jutun alussa ilmaisu ”yllättävä väite” muotoon ”yllättävä huomio”.
Oikaisu 30.8.2019 kello 14.28. Muutettu Laura Riuttasen todenneen ”alustuksen” sijaan ”keskustelussa” että kirkon metsät ”saattavat sitoa” sen sijaan että ne ”jo sitovat”.
Seurakuntien metsäseminaarin keskustelua metsänhoitotoimenpiteistä käsitellään tarkemmin 5.9. ilmestyvässä Kotimaassa.
Kuva: Freija Özcan. Johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäbiotalouden tohtori Jyrki Kangas.
Lue myös:
Tavoite nuijittiin pöytään: Kirkosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.