Seurakunnat jatkoivat säästämistä viime vuonna, kun ne käyttivät vähemmän rahaa toimintaansa. Samanlainen kehitys on jatkunut jo viiden vuoden ajan.
Seurakuntien taloustilanne vaihtelee huomattavasti suurimpien paikkakuntien ja muun Suomen välillä. Alle neljänneksellä sadasta suurimmasta seurakuntataloudesta oli alijäämäinen tilinpäätös. Sadalla pienimmällä seurakuntataloudella alijäämäisiä oli melkein puolet.
Seurakuntatalouksia on tällä hetkellä 278. Seurakuntatalous on joko seurakunta, jolla on itsenäinen talous tai seurakuntayhtymä.
Osa seurakuntatalouksista voi silti yhä taloudellisesti hyvin. Yksi niistä on Helsingin seurakuntayhtymä. Sen osuus esimerkiksi seurakuntatalouksien rahoitustoimen tuotoista on 45 prosenttia.
– Helsinki on taloudessa kuitenkin selvä poikkeus, kertoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.
Hänen mukaansa Helsingin seurakuntayhtymälle on vuosien varrella kertynyt rahavaroja, joita se on onnistuneesti sijoittanut. Lisäksi yhtymällä on paljon omaisuutta, josta se saa vuokratuloja. Seurakunnissa on lisäksi paljon hyvätuloisia kirkollisveronmaksajia. Helsingissä on paljon kirkosta eroajia, mutta jäsenmäärän vähenemistä hillitsee kaupunkiin muuttava väki.
Perander luonnehtii Helsingin seurakuntayhtymän omaisuutta ”aivan ylivoimaiseksi verrattuna muihin seurakuntatalouksiin”. Hän kuitenkin huomauttaa, että myös pienillä seurakunnilla voi olla huomattavasti rahoitusvarallisuutta suhteutettuna seurakuntalaisten määrään. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin Ylitornion seurakunnan, jolla on rahoitusvarallisuutta noin 700 euroa seurakuntalaista kohti.
– Asian kääntöpuolena on se, ettei seurakunnan tarkoituksena ole kerätä rahavarallisuutta. Ne ovat seurakuntalaisten rahoja. Jonkin verran pitää olla säästössä, muttei ylenpalttisesti.
Pasi Perander: ”Hyvää taloudenhoitoa on paljon”
Seurakuntatalouksista 22:lla tilikauden tulos on ollut negatiivinen kolmen vuoden ajan, 12:lla neljän vuoden ajan. Kriisissä olevat seurakunnat löytyvät eri puolilta Suomesta. Yhteisenä nimittäjänä on ainakin se, että ne ovat pieniä. Peranderin mukaan on myös monia seurakuntia, jotka käänsivät vuonna 2017 tilikauden tuloksensa positiiviseksi.
– Monet vuodet toimintakuluja on alennettu, eikä pidä paikkaansa, että seurakuntasektori olisi menossa päin rotkoa. Hyvää taloudenhoitoa on paljon.
Seurakuntien viime vuoden tulokseen vaikutti myös hallituksen ajama kilpailukykysopimus, joka vähensi lomarahoja ja alensi työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Sen myötä seurakunnat onnistuivat pienentämään henkilöstökulujaan kolmella prosentilla, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuosina.
Pasi Perander ei uskalla ottaa kantaa siihen, onko kiky-sopimuksella ollut lopulta merkittävää vaikutusta seurakuntien taloustilanteen kohenemiseen.
– Toki fakta on, että kulut alenivat. Kokonaiskirkon tasolla maksettiin yhdeksän miljoonaa euroa vähemmän palkkoja. Onhan se paljon.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Seurakuntien taloudellinen eriarvoisuus kasvaa – Pohjoisessa viiden seurakunnan budjetit uusiksi
Eläkkeellä oleva pankinjohtaja Ahti Hirvonen pöllyttää pamfletissaan kirkon taloudenpitoa
Luottamushenkilöraati pohtii, mitä tehdä konkurssin partaalla oleville seurakunnille
Seurakunnat joutuvat vähentämään kiinteistöjään rajusti
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.