Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Kahdentoista suuren kaupungin alueilla helmi–maaliskuussa 2021 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että seurakuntien toivottiin ennen kaikkea pitävän huolta vanhuksista, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä elämän kriiseissä.
Kyselyn tulokset kertovat myös, että seurakuntia pidetään luotettavina, mutta samalla rutiininomaisina toimijoina. Valtaosalla vastaajista kokemukset viimeisimmästä kohtaamisestaan seurakuntien kanssa olivat myönteisiä.
Kun odotuksia seurakuntaa kohtaan tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, eniten toivottiin vanhusten, nuorten, lasten ja vähäosaisten auttamista ja tukemista.
”Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää”, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola pohtii kyselystä kertovassa tiedotteessa.
Odotukset, mielikuvat ja tunteet
Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta onnistumista niissä. Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä liittyivät vanhuksista huolta pitämiseen, vähäosaisista huolehtimiseen sekä elämän kriiseissä tukemiseen. Myöskään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa mielikuvat onnistumisesta eivät vastanneet odotuksia.
Parhaiten odotukset ja mielikuvat onnistumisesta vastasivat toisiaan monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Myös odotukset ja onnistuminen maahanmuuttajien tukemisessa vastasivat toisiaan keskimääräistä paremmin.
Kyselyssä kartoitettiin myös kaupungeissa asuvien tunteita kirkkoa ja seurakuntaa kohtaan. Empatia-analytiikasta vastanneen NayaDaya Oy:n toimitusjohtajan Timo Järvisen mukaan tutkimus osoittaa kirkon virittävän ihmiset myötätuntoon.
”Myötätunto oli yleisin tunne kirkkoa kohtaan. Myötätunto kertoo ahdingosta – tunne saa ihmiset auttamaan toisiaan. Koronapandemia on ollut koettelemus sekä kirkolle että kansalaisille, joiden kärsimyksiä kirkko pyrkii lievittämään. Myötätuntoiset ihmiset ovat näissä haastavissa olosuhteissa kirkon puolella”, Järvinen sanoo.
Uskottava ja varovainen
Valmiilla sanapareilla mitattuna kyselyn vastauksista hahmottui, että suurilla paikkakunnilla noin kaksi kolmannesta vastaajista piti seurakuntia luotettavina, suvaitsevaisina, avoimina ja uskottavina. Vastaavasti enemmistö koki seurakunnat myös rutiininomaisina, varovaisina ja kangistuneina.
”On totta, että kirkko näyttäytyy ehkä värittömänä ja ei niin rohkeana. Samalla se koetaan kuitenkin turvallisena tahona. Tältä pohjalta on hyvä tehdä rohkeampiakin avauksia tulevaisuudessa, jotta kirkon ikuinen sanoma tavoittaa ihmiset”, kommentoi Oulun yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen kyselyn tuloksia.
Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset.
Yli puolet sanoi kohdanneensa oman alueensa seurakunnan uutismedian kautta, joita ovat muiden muassa seurakuntalehti, muut lehdet, TV ja mainokset.
Puolet vastaajista ilmoitti seurakuntansa kohtauspaikaksi hautausmaan. Noin joka neljäs kaupunkilainen kertoi osallistuneensa johonkin kirkolliseen toimitukseen.
Noin 90 prosenttia seurakuntalaisista tulee kohdattua
”On tärkeää, että kirkko ja seurakunnat ovat monipuolisesti läsnä sekä fyysisessä että virtuaalisessa kaupungissa. Kirkon toimintaan osallistuu vuosittain noin kolmannes seurakuntalaisista, mutta kun mukaan otetaan erilaiset muut kohtaamisen tavat, kuten sosiaalinen media ja käynnit hautausmailla, niin seurakuntalaisista noin 90 prosenttia tulee kohdattua vuosittain”, Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen toteaa.
Tunnettuuskyselyn toimeksiantajina olivat seurakuntayhtymät tai seurakunnat 12 paikkakunnalla sekä Kirkon viestintä, ja sen toteutti Norstat Finland Oy.
Kysely tehtiin verkkokyselynä helmi–maaliskuussa 2021 ja siihen vastasi 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy.
Ilmoita asiavirheestä