Shiiojen ja sunnalaisten jännitteet varjostavat muslimien pyhää kuukautta

Islamilaisessa kalenterissa on käynnissä parhaillaan uuden vuoden aloittava Muharram-kuukausi. Kuukausi on koko muslimimaailmassa pyhä, mutta sen lisäksi se on shiiamuslimeille erityinen suruaika kahden islamin suurimman suuntauksen välistä skismaa koskien. Jako shiia- ja sunnimuslimeihin luo islamilaisen maailman sisälle jännitteitä, joiden pelätään purkautuvan Muharramin aikana avoimina konflikteina.

Yhdysvaltalaisen Pew Research Center-tutkimuslaitoksen vuosina 2011–12 laatima raportti tarkastelee viittä muslimimaailman maata, Afganistania, Azerbaidžania, Irakia, Irania ja Libanonia ja vertailee ihmisten näkemyksiä ryhmien keskinäisistä suhteista. Raportin piiriin on valittu maita, joissa ryhmät elävät rinnakkain.

Raportin mukaan tilanne on herkin Libanonissa, jossa kaksi kolmesta vastaajasta, eli 67% kuvailee ryhmien välistä jännitettä joko merkittävänä tai erittäin merkittävänä ongelmana. Vertailumaista vastakkaista todellisuutta edustavassa Azerbaidžanissa puolestaan vain 2% vastaajista tunnisti ryhmien välillä ongelmia. Iranissa ongelmia näki noin joka neljäs vastaaja. Afganistanissa prosentti oli 44 ja Irakissa 52.

Kaikissa korkean prosentin maissa, Libanonissa, Afganistanissa ja Irakissa on koettu lähihistoriassa ryhmien välisiä yhteenottoja. Libanonin vuosina 1975–1991 käydyn sisällissodan rintamalinjat muodostuivat shiiojen ja sunnien välillä. Irakissa ja Afganistanissa pommitukset ovat jatkuneet jo usean vuoden ajan.

Ryhmien välisten jännitteiden ohella myös radikaali uskonnollisuus koetaan tutkimusmaissa ongelmana. Irakissa ja Afganistanissa tätä mieltä on kaksi kolmesta vastaajasta, Libanonissa joka toinen ja Iranissa joka neljäs.

Kahden Islamin suurimman suuntauksen keskinäinen kiista liittyy kysymykseen profeetta Muhammedin oikeista seuraajista. Shiiat seuraavat profeetta Muhammadia ja hänen serkustaan ja vävystään Alista alkaneen imaamisuvun opetuksia ja hylkäävät sunnalaisten kolme kalifia. Sunnalaiset puolestaan hylkäävät shiialaisten Alin jälkeiset imaamit. Opilliset erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä.

Shiiamuslimien osuus kaikista maailman muslimeista on vain hieman runsas 10%, mutta tutkimuksen piirissä olevista maista kolmessa, Iranissa, Irakissa ja Azerbaidžanissa shiiat ovat enemmistönä. Libanonissa ryhmät ovat tasavahvat.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPatmokselta 50 000 euroa Filippiineille
Seuraava artikkeli”Pelkkä leirivuorokausien määrä ei ratkaise”

Ei näytettäviä viestejä