Sillanrakentaja muutti Järvenpäähän

Kirkkopalvelut on tehnyt strategian vuosille 2015–2019. Se haluaa olla sillanrakentaja kirkon, yhteiskunnan ja ihmisten välillä.

Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka
Mattila huokaisee.

– Elämme suurten muutosten aikaa. Sote, kirkon omat rakenneuudistukset, koulutuksen järjestäminen, median murros.

Mattila viittaa asioihin, jotka kaikki vaikuttavat Kirkkopalvelujen toimintaan ja päätöksiin. Muutosten keskellä syntyi Kirkkopalvelujen strategia vuosille 2015–2019. Se on otsikoitu: Sillanrakentaja.

Mattilan mukaan strategia syntyi hieman eri tavoin kuin aikaisemmat strategiapaperit. Nyt keskusteltiin ja kyseltiin sidosryhmiltä eli yhteistyökumppaneilta näkemyksiä ja toiveita Kirkkopalvelujen roolista ja tehtävästä.

– Elämme tilanteessa, josta vanhasta ei voi oikein katsoa mallia, vaan on avauduttava ulospäin.

Koulutuksen kenttä pirstaleinen

Nykyinen Kirkkopalvelut on syntynyt useiden kirkollisten fuusioiden tuloksena. Viimeisin fuusio tapahtui kesällä 2013, jolloin Kirkkopalvelut ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö yhdistyivät. Säätiö jäi olemaan niin sanottuna varainhoitosäätiönä.

Kirkkopalvelut on uuden kokonaisuuden nimi. Sen ylläpitämä Seurakuntaopisto hoitaa erilaisia koulutustehtäviä, joita aiemmin hoitivat vanha Seurakuntaopisto, Koulutuskeskus Agricola ja Partaharjun Opisto.

Kysymys kirkollisen koulutuksen järjestämisestä tulevaisuudessa oli keskeinen syy Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston Säätiön yhdistymiseen.

– Kirkollisen koulutuksen kenttä on pirstaleinen, toimijoita on monta ja jokainen tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan käsin. Tämä on hankala tilanne, sillä valtiovalta patistaa kohti suurempia ja tehokkaampia yksiköitä. Ensi vuoden alussa kaikki ammatillisen koulutuksen luvat sanotaan irti ja niitä on anottava uudelleen.

– Tässä yksittäiselle koulutuksen järjestäjälle voi vielä käydä kylmät.

Parhaillaan käydään esimerkiksi keskusteluja Jaakkiman kristillisen opiston ja Seurakuntaopiston yhteistyöstä, jonka tuloksena Jaakkiman opistosta tulisi yksi kirkkopalvelujen toimipiste.

Mattilan mukaan vaarana on myös se, että kirkollinen koulutus menettää omaleimaisuuden ja sitä annetaan osana kunnallisesti järjestettyä koulutusta.

– Vastuullisten toimijoiden tulisi nyt viimeistään uskaltautua yhteistyöhön.

Toiminnan neljä jalkaa

Ilkka Mattilan mukaan kirkossa tarvitaan nyt sillanrakennusta erilaisten näkemysten välillä.

Strategiassa ilmaistu visio kiteyttää: Kirkkopalvelujen kaikki tehtävät liittyvät yhteyksien etsimiseen, yhteisen hyvän rakentamiseen sekä ihmisten kohtaamiseen.

Kirkkopalvelujen perusarvoihin kuuluvat lisäksi avara kansankirkollisuus, rohkea yhteiskuntavastuu ja palveleva lähimmäisen rakkaus. Nämä puolestaan liittyvät kolmeen perusarvoon, jotka ovat samoja kuin ev.lut kirkolla: usko, toivo ja rakkaus.

Uusi Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Kotimaa jatkaa entisissä toimitiloissa Helsingin Hietalahdenrannassa.

Kirkkopalvelujen toiminta on jaettu neljään osaan: (1) jäsenpalveluihin, (2) Seurakuntaopistoon, (3) diakonisiin hyvinvointi- ja sosiaalipalveluihin sekä (4) Kotimaa Oy:n liiketoimintaan.

Jäsenpalvelut pitävät sisällään muun muassa Yhteisvastuukeräyksen, Tiekirkot, Kirkkopäivät ja Suurella Sydämellä.

Kirkkopalvelut on myös juuri muuttanut. Joulukuun alusta sen toiminta siirtyi Helsingistä Järvenpäähän Seurakuntaopiston tiloihin. Lue lisää Kirkkopalvelut

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRotarit tarjoavat hautajaisiin arkun kantoapua
Seuraava artikkeliKirkkohallitukselta rahaa Lapin turistityöhön

Ei näytettäviä viestejä