Antti Räsänen artikkelissaan
Teologia.fi-sivustolla.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uskonnon ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä on tutkittu Räsäsen mukaan paljon. Uskonnon merkitys esimerkiksi stressinhallinnassa ja terveyttä ylläpitävänä tekijänä myönnetään enenevästi.
– Erään arvion mukaan kahdeksassa tutkimuksessa kymmenestä uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on myönteinen. On myös paljon varovaisempia arvioita. Kokonaisuutena arvioiden tutkimustulokset uskonnon ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia, hän kirjoittaa.
Räsäsen mukaan onkin perusteltua tarkastella sitä, millä tavalla ihmiset ovat uskonnollisia, sen sijaan että tutkittaisiin vain miten uskonnollisia he ovat osallistumisaktiivisuutensa mukaan.
Ratkaisevin uskonnollisuuden hyvinvointia lisäävä tekijä on Räsäsen mukaan koherenssin eli eheyden tunteen voimistuminen. Eheyden tunne on yksilön kokonaisvaltainen, pysyvä ja samalla dynaaminen varmuuden tunne sisäisen ja ulkoisen ympäristön rakenteesta ja ennustettavuudesta.
– Pelkkä uskonnollisen yhteisön jäsenyys ja ulkokohtainen uskonnollisuus eivät riitä jaetun maailmankuvan sisäistämiseen, siihen edellytetään persoonallista sitoutuneisuutta ja henkilökohtaisuutta. Vasta ne antavat suojaavan puskurin ja koherenssin tunteen.
Räsänen työskentelee Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osastossa.
Teologia.fi pureutuu uskontoon ja mielenterveyteen
Jos henkilö kuulee Jumalan äänen, miten tiedetään, onko kyse uskonnollisesta tulkinnasta vai mielen sairaudesta? Muun muassa tätä kysytään Teologia.fi-verkkojulkaisun syysnumerossa.
Eksegetiikan professori Risto Uro toteaa, että parantamisella on voinut olla merkittävämpi rooli kristinuskon leviämisessä kuin on aiemmin ajateltu.
Teemanumerossa käsitellään myös muun muassa yhteisöllisyyttä vanhoillislestadiolaisten mielenterveyden perustana ja hengellisyyttä osana psykoterapiaa. Haastattelussa on myös psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, jonka mielestä Suomessa vaalittu ihmiskäsitys on naiivin kiltti. Pahuus halutaan usein selittää joko mielisairaudeksi tai uskonnollisin termein yliluonnolliseksi, vaikka ihmisellä on taipumus väkivaltaan.
Teologia.fi palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin teologiset tiedekunnat sekä Itä-Suomen yliopiston teologinen osasto.
Ilmoita asiavirheestä