Entinen lähetystyöntekijä Tuula Sääksi oli keskeisessä roolissa, kun Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) kehitti työtään Keniassa. Toukokuussa järjestettävään Kenian-lähetyksen 50-vuotisjuhlaan papiksi vihittyä Sääkseä ei kuitenkaan ole kutsuttu puhujaksi.
Teologi Tuula Sääksi meni Sleyn kolmantena lähettinä Keniaan vuonna 1972. Aiemmin siellä oli toiminut Sleyn työssä kaksi sairaanhoitajaa. Sääksen tehtävänä oli aloittaa Raamattukoulu, josta myöhemmin kehittyi pappisseminaari. Sitäkin Sääksi oli käynnistämässä.
Suomeen Sääksi palasi 1981 ja työskenteli Sleyssä lähetystyön johtotehtävissä. Hän tuli kuitenkin irtisanotuksi 1990-luvun lopussa. Vuonna 2000 hän aloitti työt Suomen Lähetysseurassa ja sai 2001 pappisvihkimyksen.
– Sleyssä minun oli aiemmin annettu ymmärtää, että koska olin epäluotettava naispappeuskannassani, olin sitä muuallakin, Tuula Sääksi sanoo Kotimaa24:lle.
Sääksi purki tuntojaan Facebookissa julkaisemassaan avoimessa päivityksessä huomattuaan, ketkä puhuvat Kenian-lähetyksen 50-vuosijuhlassa Karkun opistolla Sastamalassa. Hän ei ollut kutsuttujen joukossa. Sääksi koki tulleensa syrjäytetyksi, mikä loukkasi häntä syvästi.
– Sleyssä ei haluta kuulla naispapin ääntä.
”Lähes kolmekymmentä lähettitoveria puheenvuorojen käyttäjinä. Ihmettelin vain, etten ollut saanut sijaa tuossa joukossa. Voisinhan kertoa jotakin työn historian alkuvaiheista, työalahallinnon luomisesta, Raamattukoulun käynnistämisestä, pappisseminaarin perustamisesta, Nairobin työn aloittamisesta, missä kaikissa sain Kenian työvuosinani olla mukana”, Sääksi kirjoitti Facebookissa.
– Toivon ennen kaikkea, ettei Keniassa tehdyn lähetystyön historiaa vääristellä, hän sanoo.
Sley vastaa, ettei virkakysymys vaikuta historiankirjoitukseen
Kotimaa24 kysyi Sleyn toiminnanjohtajalta Tom Säilältä, miksi Tuula Sääkseä ei kutsuttu Karkun juhlaseminaariin.
Säilän mukaan pieni työryhmä on valmistellut Kenian entisille läheteille ja kaikille Kenian-työstä kiinnostuneille suunnattua Kenia-viikonloppuseminaaria.
– 50-vuotisen Kenian-työn historiaan mahtuu suuri joukko merkittäviä asioita tehneitä lähettejä, joista vain pieni osa voidaan kutsua viikonloppuun pitämään pyydettyjä puheita, mutta kaikki entiset lähetit ovat tervetulleita viikonlopun keskusteluihin.
Säilä sanoo, ettei Sääksen pappisvihkimys ole syynä siihen, ettei häntä kutsuttu. Säilän mukaan Sääksi olisi voinut olla myös alun perin puhumaan kutsuttujen joukossa.
Säilä myös vakuuttaa, ettei virkakysymys vaikuta siihen, kuinka Sleyssä historiaa hahmotetaan tai kirjoitetaan.
– Olemme kiitollisia Tuula Sääksen työstä. Hän on ollut mukana aloittamassa esimerkiksi meille tänäkin päivänä tärkeätä työtä Matongon teologisessa seminaarissa. Sitä ei mahdollisen virkakysymyskeskustelun pidä himmentää, Tom Säilä sanoo.
Kuva: Pirkko Lehtiö
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.