Se, mitä kerromme itsestämme verkossa, voi muuttaa jopa minuuttamme. Näin toteaa filosofian maisteri Sari Östman väitöstutkimuksessaan, jonka otsikko on ”Millaisen päivityksen tästä sais”.
Sari Östmanin mukaan elämäkerronnasta verkossa on tullut monien vaiheiden myötä säännöllinen osa yhä useampien ihmisten arkea.
Suhde elämäjulkaisemiseen kehittyy kolmessa vaiheessa.
Alustavan omaksumisen vaiheessa elämäjulkaisemista harjoitellaan, mutta tekijä ei vielä määritä itseään tekemisen kautta. Syvenevän omaksumisen vaiheessa toiminta tulee tutummaksi ja ihmiset alkavat asettaa ja noudattaa elämäjulkaisemisen normeja. Heille kehittyy elämäjulkaisijan rooli, joka on aktiivinen silloin, kun ihminen muokkaa julkaisujaan.
Kolmas omaksumisen vaihe on syväomaksuminen, jossa toimija sisäistää roolinsa identiteetiksi asti. Silloin hän saattaa huomata ajattelevansa elämää julkaisujen kautta ja pohtivansa millaisen päivityksen tästä saisi. Elämäjulkaisija-identiteetti kurkistelee vaikkapa äidin tai työntekijän roolin olan yli.
Näin toimiva identiteetti on täysin uusi ilmiö verrattuna aiempaan roolikäsitysten ja sosialisaation tutkimukseen. Aiemman käsityksen mukaan roolin taustalla vaikuttava identiteetin osa painuu taka-alalle, kun toinen rooli siirtyy toimimaan aktiivisesti. Elämäjulkaisija-identiteetti kieltäytyy tekemästä tätä.
Östman havaitsi, että 30 tutkittavasta yli 80 prosenttia oli vuoden 2014 loppuun mennessä joko sisäistämässä tämän uuden identiteetin tai siirtymässä sisäistävään vaiheeseen.
– Määrä viittaa siihen, että vastaava muutos on todennäköisesti tapahtumassa laajemmassakin mittakaavassa ainakin Suomessa, mahdollisesti muuallakin länsimaissa, Östman sanoo.
FM Sari Östmanin digitaalisen kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja Millasen päivityksen tästä sais? Elämäjulkaisijuuden kulttuurinen omaksuminen tarkastetaan perjantaina 7.8. Turun yliopistossa.
Kuva: Minerva Seppälä
Ilmoita asiavirheestä