Vaasan Lähetysjuhlien missiologisessa symposiumissa perjantaina puhunut Suomen Lähetysseuran vs. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson vei kuulijansa mielikuvitusmatkalle.
Kirkon moni-ilmeisyyttä käsitelleessä puheenvuorossaan Steffansson viittasi ensin Kirkkojen maailmanneuvoston uusimman lähetysasiakirjan ajatuksiin syrjäytyneiden lähetyksestä: orvot, vammaiset, sairaat ja köyhät eivät ole hyväntekeväisyyden kohteita, vaan heidät kuvataan lähetyksen subjekteina.
– Näin voimme ymmärtää evankeliumin kertomuksesta käsin. Jos suomalaisella lähetysjärjestöllä olisi ollut kumppani Betlehemissä vuonna 0, mitä silloin olisi tapahtunut? Järjestö olisi ehkä ottanut kuvia äidistä ja lapsesta vaatimattomissa oloissa ja käyttänyt sitä keräysaineistona Palestiinan äitien ja lasten tukemiseksi, Steffansson sanoi.
Hän jatkoi, että 12 vuotta myöhemmin järjestö olisi löytänyt älykkään nuoren miehen temppelistä ja ottanut hänet mukaansa kummiohjelmaansa.
– 33 vuotta myöhemmin järjestö olisi nähnyt hirveän teloituksen kaupungin ulkopuolella ja aloittanut vaikuttamistyön kampanjan valtakunnan ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.
Kaikki tämä olisi Steffanssonin mukaan oikein. Tärkein kysymys olisi hänestä kuitenkin tämä: Kuulisiko järjestö myös miehen sanomaa? Oppisiko se jotakin häneltä vai näkisikö järjestö hänet ainoastaan avun kohteena?
Kirkkojen täytyy Steffanssonin mukaan antautua heikkojen, haavoittuvien ja hauraiden evankelioitavaksi ja kuulla, mitä näillä marginaaleilla on sanottavanaan.
Valtakunnalliset Lähetysjuhlat jatkuvat Vaasassa huomiseen sunnuntaihin saakka.
Ilmoita asiavirheestä