Luterilaisessa kristinuskon tulkinnassa korostuu uskon merkitys. Ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden. Tämä totuus saattaa joskus vääntyä meidän mielissämme sellaiseen muotoon, että pelastus olisi kiinni tietynlaisten ajatusten omaksumisesta. Että pelastavaa olisi nimenomaan ajatella Jumalasta ja Jeesuksen merkityksestä oikein.
Usko onkin pelastavaa. Mutta tärkeintä uskossa eivät ole siihen linkittyvät ajatukset. Syvin ydin uskossa on rakastava luottamus Jumalaan. Usko on sisimmältään yhteyttä, joka ei tyhjenny sanoihin. Lapsi, joka ei vielä osaa puhua, osaa jo luottaa ja rakastaa. Hän ei osaa vielä viritellä ajatusrakennelmia, joita pitää totena. Mutta hän osaa rakastaa ja luottaa.
Jeesuksen mukaan rakastaminen on tärkeintä suhteessa Jumalaan. Tärkeintä ei ole se, että on jotain tiettyä mieltä Jumalan olemassaolosta tai tiettyä mieltä Jumalan toiminnasta ja olemuksesta. Tärkeintä ei ole sekään, että pelkää ja tottelee Jumalaa. Ei millään muulla ole väliä kuin Jumalan rakastamisella. Vasta rakkaus Jumalaan aukaisee suhteen
Jumalaan.
RAKASTAVA LUOTTAMUS Jumalaan on yhteydessä kaiken olemassa olevan hyväksymiseen. Jumalan rakastaminen on elämän rakastamista ja elämän sallimista. Viime kädessä se on olemassaolon puolella olemista. Jumalaa rakastetaan, kun rakastetaan sitä, mitä Jumala haluaa ja tekee.
Usein se on aivan arkista. Se on tähän hetkeen pysähtymistä ja keskittymistä, koska Jumala haluaa nyt, että tämä hetki on. Se on ympäristön ja olosuhteiden sietämistä, koska Jumalakin antaa niiden olla, itse asiassa kannattelee niitä. Se on myös oman itseni, oman levottomuuteni ja oman ikuisen keskeneräisyyteni hyväksymistä. Ne saavat olla, koska Jumalakaan ei niistä häiriinny. Mitä ilmeisimmin hän hyväksyy ne, koska hän joka hetki minut luo ja minua kannattelee. Tahtoo ja kutsuu minut olemaan juuri tällaisena.
Jumalaa rakastavalle kaikki, mikä on, on hyvää, koska Jumala tahtoo sen olemaan. Tämä salliminen ja hyväksyminen käsittää lopulta jopa oman itsen. Ja sitä myötä myös toisen ihmisen, jonka Jumala myös tahtoo olemaan. Sen lähimmäisen.
Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa.
19. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA on aiheeltaan ”Rakkauden kaksoiskäsky”.
Tekstit: Ps. 119: 1-8; 5. Moos. 10: 12-13; 1. Joh. 2: 15-17; Mark. 12: 28-34.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti kootaan nuorten naisten ja poikien hyväksikäytön vastaiseen työhön mm. Kambodzhassa Suomen Lähetysseuran kautta.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Hyviä lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä