Liian moni saarna luetaan paperista, kirjoittaa Lahja Pyykönen kuopion seurakuntien Kirkko ja Koti-lehden pääkirjoituksessa, joka käsittelee suomalaisen saarnaan tilaa. Pyykönen lainaa ajatuksia Aholansaaressa pidetystä körttiteologien kokouksesta, jonka aiheena oli Mistä on huonot saarnat tehty
”Liian moni saarna alkaa säätiedotuksella tai uutiskatsauksella. Liian moni saarna luetaan paperista. Liian monesta saarnasta unohtuu se, että elämä saa olla totta myös saarnassa. Liian monen saarnan kieli on kankeaa ja puheen jaksotus pielessä. Liian moni saarna puhuu passiivissa ja yleisesti ottaen”, Pyykänen kirjoittaa.
”Liturgiassa voi piiloutua käsikirjan taakse, mutta saarnatessa papista tulee seurakuntansa edessä alaston. On helpompaa puhua korukieltä ja säilyttää etäisyys kuin paljastaa esimerkiksi raamattunäkemyksensä”, sanotaan Kirkko ja Kodin pääkirjoituksessa.
”Suomalainen saarna on maailman paperinmakuisin”, siteeraa Pyykönen teologian tohtori Juhani Forsbergia.
Lue Kirkko ja Kodin pääkirjoitus (näköislehti PDF, sivu 3)
Lue myös ”Saarnojen suurin ongelma on tylsyys”
Ilmoita asiavirheestä