Koronavirusepidemia koettelee rajusti myös Saksaa. Liikkumista ja kokoontumisia on rajoitettu monin tavoin. Saksassa asuu noin 15 000 Suomen kansalaista ja lisäksi suuri joukko sellaisia, joiden juuret ovat Suomessa.
Suomalaisten turvayhteisönä toimiva Pohjois-Saksan suomalainen merimieskirkko ei lannistu, vaikka sitä kohtasi ikävä takaisku. Merimieskirkko joutui perumaan kevään suurtapahtumansa pääsiäisbasaarin.
– Perumisen seurauksena meille jäi käsiin tilattu kuormalavallinen mämmiä! Nyt olemmekin myyneet sitä alueen suomalaisille etämyyntinä. Meillä on myös ”mämmitaksi”, joka pizzataksin tapaan kuljettaa pääsiäisherkkua halukkaille, kertoo Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja Valtteri Salmi.
Alueen suomalaisyhteisön tunnelmat vaihtelevat kriisin keskellä.
– Osa täällä asuvista suomalaisista luonnollisesti kokee yksinäisyyttä, koska ei nyt voi tavata lähiomaisiaan ja ystäviään. Heille ei välttämättä ole vielä myöskään muodostunut lähiverkostoa.
Yhteydenpitoa WhatsAppissa ja kirjeillä
Hampurin merimieskirkolla kokoontuu tavallisesti monenlaisia ryhmiä. Nyt niiden on ollut pakko muuttua nopealla aikataululla digitaalisiksi. Hengelliset tilaisuudetkin tulevat suoraan tietokoneelle.
– Laitoimme esimerkiksi perinteisen torstaihartautemme videoituna Facebookiin. Toteutamme sosiaalisessa mediassa myös tietovisailuja, Salmi kertoo.
Merimieskirkon väki pitää Salmen mukaan aktiivisesti yhteyttä Hampurin seudulla asuviin suomalaisiin. Pappi on yhteydessä suomalaisiin muuallakin Pohjois-Saksassa. Sosiaalikuraattorit ja pappi ovat mukana myös monissa WhatsApp-ryhmissä, joissa voidaan antaa tukea ja vaihtaa kuulumisia.
Digiviestinnän lisäksi ihmisille soitellaan järjestelmällisesti ja kysellään kuulumiset.
– Suomalaissiirtokuntaan kuuluu aika paljon ikäihmisiä. Heihin pidetään yhteyttä myös kortein, kirjein ja postipaketein.
Yksi osa merimieskirkkojen työtä ovat käynnit satamien suomalaislaivoilla. Nyt se ei Pohjois-Saksan satamissa onnistu.
– Satamien omasta pyynnöstä sinne ei enää pääse kuin erittäin painavasta syystä. Palvelemme laivojen miehistöä etänä. Merimiehillä on kyllä tiedossa, miten meihin saa yhteyden, Valtteri Salmi toteaa.
Yhteisön antama turva nyt tärkeää
Hampurin merimieskirkon pappina toimiva Pohjois-Saksan ulkosuomalaispappi Katri Oldendorff on huomannut, että Saksan suomalaisyhteisössäkin auttamishalu on noussut vahvasti esiin.
– Se on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Kuitenkin olen saanut selvät ohjeet siitä, että en saa lähettää vapaaehtoisia minnekään auttamaan. Nyt onkin löydettävä sellaisia auttamisen tapoja, joissa ei olla suorassa kontaktissa toisiin.
Oldendorff on saanut runsaasti palautetta siitä, että vaikeassa tilanteessa merimieskirkon ja suomalaisten seurakuntien virtuaalinenkin läsnäolo on erittäin tärkeää. Juuri nyt kaivataan yhteisön antamaa turvaa.
– On kommentoitu, että olipa kiva nähdä tietokoneesta oma kirkko, jossa tuttu kanttori oli laulamassa.
Huolta Suomessa olevista läheisistä
Merimieskirkko ja Saksassa toimivat suomalaiset seurakunnat tekevät paljon myös sosiaalista työtä. Ulkosuomalaispappi on huomannut, että ennen kokematon tilanne herättää monenlaisia kysymyksiä.
– Ollaan huolissaan Suomessa olevista vanhemmista tai sitten omista lapsista, jotka ovat ehkä joutuneet yt-neuvotteluihin.
Koronavirusepidemia voi ulkosuomalaispapin mukaan myös vahvistaa tietynlaisia olotiloja.
– Jos jo aikaisemmin on ollut paha olo, kriisin myötä tunne saattaa edelleen vahvistua.
Katri Oldendorffin työ ulottuu Hampurin lisäksi muun muassa Kieliin, Lyypekkiin ja Bremeniin. Hänellä on lupalappu, jonka turvin matkatyö on mahdollista. Pohjois-Saksan alueella papin liikkumiseen vaaditaan nyt painava sielunhoidollinen syy tai esimerkiksi hautajaiset.
– Olen pystynyt käymään myös sielunhoidollisia keskusteluja kävelylenkeillä. Vaikka meillä on välimatkaa se vaadittu 1,5 metriä, kuuloetäisyyden sisällä olevat paikalliset eivät ymmärrä suomenkielistä keskusteluamme.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.