Jorma Niemelä.
– Kääntöpuoli on se, että niille jotka putoavat, pudotus voi olla todella raju. Silloin, kun valo on kirkas, varjo on syvempi. Huono-osaiset joutuvat yhä huonompaan asemaan ja heidän mahdollisuutensa menestyä yhteiskunnassa kaventuvat, Niemelä sanoo.
Hänen mukaansa syrjäytyminen ja huono-osaisuus näkyvät tilastomenestyksestä huolimatta Suomessa kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Korkeakoulujen ovet aukeavat useimmiten korkeasti koulutettujen lapsille, työttömien lapsia on korkeakouluissa selvästi vähemmän. Erot näkyvät myös peruskoulussa.
– Peruskoulun pitäisi olla tasa-arvoinen, mutta nyt läpi lyö kotien eriarvoisuus, johon voitaisiin puuttua myös koulutus- ja sivistystoiminnalla, Niemelä sanoo.
EU:n komissio ja OECD ovat jo vuosien ajan kiinnittäneet huomiota koulutuksen eriarvoisuutta ylläpitäviin tekijöihin ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Asiasta on mainintoja myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa.
– Hallitusohjelman sanalliset maininnat antavat hyvän pohjan viedä asioita eteenpäin, Niemelä sanoo.
Hän edistäisi koulutuksen tasa-arvoa ristiriitojakin herättävän positiivisen diskriminaation kautta. Siihen on turvautunut muun muassa Helsingin kaupunki, joka kohdentaa koulutuksen määrärahoja ongelma-alueiden kouluihin. Politiikalla on pyritty antamaan syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen.
– Kysymys ei ole suosimisesta vaan siitä, että poistetaan eriarvoisuuden esteitä, Niemelä sanoo.
Helsingissä alueellisten hyvinvointierojen kaventaminen ei ole toistaiseksi onnistunut. Niemelän mukaan ongelmakohtiin on Suomessa kehitetty myös toimivia käytäntöjä, joilla esimerkiksi korkeakoulujen koulutuseroja on kyetty jonkin verran kaventamaan. Onnistumisista pitäisi hänen mukaansa tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
– Näihin toimiin pitäisi kokonaisvaltaisesti kiinnittää huomiota ja lähteä kehittämään koulutusta kokonaisvaltaisesti.
Ilmoita asiavirheestä