Lähes joka neljäs suomalainen (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin.
Luvut käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta.
Kehitysministeri Heidi Hautala muistutti tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tekemään päätökseen osoittaa bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Kyselyn perusteella suomalaiset tukevat tätä tavoitetta: luku vastaa yleisintä käsitystä siitä, mikä olisi sopiva kehitysyhteistyömäärärahojen taso. Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön arviolta 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.
Hautala totesi, että vaikka tavoitetta ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, sitä kohti voidaan edetä. ”Ei ole kyse luovutuksesta. Tavoitteet ovat entisellään.”
Kehitysyhteistyön motiiveja kysyttäessä kansalaisten vastauksissa on mielenkiintoinen muutos viime vuoteen verrattuna. Moraalisen velvollisuuden ja köyhyyden poistamisen tavoittelun lisäksi kolmanneksi tuleva syy ”kehitysmaiden ihmisten elinolojen parantaminen ja siten laittoman siirtolaisuuden ehkäiseminen” sai kaksi kertaa niin paljon kannatusta kuin viime vuonna.
Lue myös: Vähävaraiset voimakkaimmin kehitysavun nostamisen takana
Hallitusohjelma ja kehitysyhteistyö
– Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön taso jäädytetään vuosina 2013 ja 2014. Tällä pyritään säästämään 115 miljoonaa euroa.
– Hallituskauden puolivälissä aiotaan ohjata päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön, ja tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden (kehitysavuksi laskettava rahoitusosuus bruttokansantulosta) nousu hallituskaudella.
Ilmoita asiavirheestä