Suomen Akatemia on myöntänyt nelivuotisia apurahoja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Rahoitettavien tutkimushankkeiden joukossa on myös teologiaa suoraan tai epäsuorasti sivuavia aiheita.
Rahoitusta ovat saaneet muun muassa seuraavien henkilöiden johtamat hankkeet:
Titus Hjelm: Politiikan uskonnollinen legitimaatio ja uskonnon poliittinen legitimaatio Suomessa (480 000 euroa). Hankkeessa tutkitaan, miten uskonto rakentuu poliittisessa diskurssissa ja miten lainsäädäntöprosessi heijastelee (tai ei heijastele) äänestäjien näkemyksiä legitiimin uskonnon roolista politiikassa.
José Filipe Pereira da Silva: Augustinian Natural Philosophy at Oxford and Paris ca. 1277 (480 000 euroa). Hankkeessa tutkitaan keskiajan akateemisen sensuurin taustalla olevia filosofisia ja teologisia näkemyksiä.
Virpi Mäkinen: Ihmisyyden rajoilla: Äärimmäinen hätä etiikan, lain ja politiikan historiassa, 300–1600 (480 000 euroa). Hankkeessa tarkastellaan jo antiikissa tunnetun äärimmäisen hädän periaatteen (”hätä ei lue lakia”) historiaa etiikan, oikeuden ja yhteiskuntafilosofian näkökulmista 300-luvulta 1600-luvulle. Erityistä huomiota kiinnitetään periaatteen ja sen pohjalta johdettujen oikeuksien ja velvollisuuksien (esimerkiksi velvollisuus / oikeus elämän ylläpitoon) moraalipsykologisiin ja teologisiin perusteisiin.
Lauri Thurén: Vertaukset suostuttelevina kertomuksina (467 000 euroa). Hankkeessa tutkitaan Jeesuksen vertauksia, joita on käytetty jopa vihapuheen ja antisemitismin lähteinä. Hanke pyrkii paradigman muutokseen: kehittämään uudenlaista läpinäkyvää poikkitieteellistä metodiikkaa, jolla vertausten tehtävä ja merkitys avautuu niiden alkuperäisessä asiayhteydessä. Modernin argumentaatioanalyysin, narratologian ja tiedonlouhinnan avulla pyritään ymmärtämään vertauksen toimintaa. Tämä johtaa teologisia pohdintoja perustellumpiin tulkintoihin.
Juhana Toivanen: Paheellisuuden sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus keskiajan ja uuden ajan alun filosofiassa (480 000 euroa). Filosofian historian alaan kuuluvassa hankkeessa tutkitaan ihmisten paheiden sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta keskiajan ja uuden ajan filosofiassa. Paheita ja niiden teologista vastinetta, syntejä, tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin projekti tutkii paheen käsitettä ja sen sosiaalista puolta keskiaikaisessa hyveitä ja paheita koskevassa kirjallisuudessa. Toisekseen se tarkastelee, millainen rooli paheilla on poliittista filosofiaa koskevissa teoksissa.
Kuva: Kuvakaappaus Suomen Akatemian verkkosivuilta
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.