Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyy vuosittain noin tuhat uutta jäsentä. Heistä valtaosa, noin 70 prosenttia on maahanmuuttajia, jotka ovat jo aiemmassa kotimaassaan kuuluneet ortodoksiseen kirkkoon. Suurin osa heistä tulee Suomeen Venäjältä, mutta kansojen kirjo on laaja.
Osa Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä maahanmuuttajista on esimerkiksi kreikkalaisia, serbialaisia ja virolaisia.
– Etiopiasta ja Eritreasta on seurakuntiin tullut myös orientaaliortodoksisen kirkon jäseniä. Monet heistä ovat aktiivisia seurakuntalaisia ja tuovat usein lapsensa ehtoolliselle, vaikka eivät itse osallistu ehtoolliseen, kertoo ortodoksisen kirkon vastaava tiedottaja Maria Hattunen.
Monet maahanmuuttajat osallistuvat ortodoksisiin jumalanpalveluksiin ja seurakunnan muuhun toimintaan rekisteröitymättä kirkon jäseniksi. Rekisteröityminen tulee ajankohtaiseksi usein vasta, jos lapsi tarvitsee kasteen tai omainen hautaan siunaamisen.
Osalla maahanmuuttajajäsenistä rekisteröimättömyyteen saattaa vaikuttaa myös historiallinen tausta. Uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi tunnustautumisen vaarat ovat monessa suvussa vielä tuoreessa muistissa.
Vladimir Putinin tapa hyödyntää ortodoksista kirkkoa poliittisesti on vaikuttanut joidenkin maahanmuuttajien näkemyksiin kirkosta. Osa haluaa kiinnittyä selkeästi Suomen ortodoksisen kirkon jäsenyyteen ja osa irtautua kirkon jäsenyydestä kokonaan.
Katekumeeniopetus alkaa aiempaa useammilla paikkakunnilla
Maahanmuuttajaortodoksit saavat kirkon jäsenyyden Suomessa suoraan rekisteröitymällä. Jos uskonnoton tai muuhun uskontokuntaan kuuluva haluaa kääntyä ortodoksiksi, hänen täytyy joko saada henkilökohtaista ohjausta papistolta tai osallistua seurakunnassa järjestettävään, yleensä syksystä kevääseen kestävään katekumeeniopetukseen.
Tänä syksynä opetusryhmiä aloittaa useammassa seurakunnassa ja useammalla paikkakunnalla kuin ennen. Aloituspaikkakuntia on kaikkiaan 21.
– Ortodoksikirkossa on kenties aiemmin hiukan vierastettu tällaista ryhmäopetusta. Ryhmät ovat kuitenkin hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua uskoomme. Sen jälkeen voi vapaasti liittyä tai olla liittymättä kirkkoon, Hattunen kertoo.
Kirkkoon liittyvät valitsevat itselleen myös rippi-isän sekä aikuisen ortodoksikummin. Lisäksi liittyvälle valitaan nimikkopyhä esimerkiksi kasteessa saadun nimen kristillisen muodon mukaan. Nimikkopyhäksi voi valikoitua myös liittyvälle jostain syystä muuten vain läheiseksi muodostunut pyhä. Varsinainen kirkkoon liittäminen tapahtuu kasteen ja mirhavoitelun sakramentin kautta. Jos liittyjä on jo aiemmin kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kastetta ei uusita.
Uskontokasvatus suullisen perimätiedon varassa
Vaikka ortodoksisilta maahanmuuttajilta ei edellytetä osallistumista uskonasioita koskevaan opetukseen, tarvetta erityisesti venäjänkieliselle hengelliselle kasvatukselle on.
– Monien uskontokasvatus on ollut suullisen perimätiedon varassa, Hattunen sanoo.
Suomen ortodoksisella kirkolla on venäjänkieliset verkkosivut ja Facebook-sivut. Myös seurakuntalehdissä on venäjänkielistä aineistoa. Englanninkielisen saati arabiankielisen viestinnän kehittämiseen kirkon viestinnän pienet resurssit eivät kuitenkaan ole toistaiseksi riittäneet.
– Varsinkin pari vuotta sitten tuli Suomeen paljon väkeä myös Lähi-idästä. Heidän tavoittamisensa ja palvelemisensa on ollut meille suuri haaste, Hattunen toteaa.
Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä