Suomen resilienssi perustuu varautumiseen – varautuminen alkaa lähimmäisestä huolehtimisesta

Tampereen tuomiokirkossa resilienssistä keskustelivat Heikki Hiilamo ja Sofia Vikman. Juontajana toimi Eevu Heikura. Kuva: Jussi Rytkönen.

Ainakin yksi Tampereella vietetävien Kirkon juhlien mielenkiintoisista keskusteluista alkoi osanottajien täysin päinvastaisille mielipiteillä. Tampereen tuomiokirkossa lauantaina järjestetyssä tilaisuudessa teemana oli suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys. Juontaja, Kirkon viestinnän johtajan Eevu Heikura avasi pelin kysymällä, miltä maailma nyt näyttää, olemmeko kriisissä?

Kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok) mukaan yhteiskunnassa on tietenkin koko ajan yksilöiden kriisejä, mutta suomalainen yhteiskunta ei ole kriisissä tällä hetkellä.

– Euroopassa on sota ja naapuri sitä sotaa käy. On monia uhkakuvia, joihin on varauduttava. Olemmeko kriisissä? Nähdäkseni yhteiskuntana emme, mutta samanaikaisesti on monia kehityskulkuja, joita pitäisi onnistua torjumaan, jotta vahvistetaan kokonaisturvallisuutta, ja osa siitä on henkinen kestävyys.

Suomi on edelleen Vikmanin mukaan maailman turvallisimpia maita.

– Varautumisessakin olemme maailman huippuja. Yhdessä kyllä pärjätään, ja sitä pitäisi vahvistaa, Vikman sanoi.

Toinen keskustelija, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo oli täysin toista mieltä.

– Olen eri mieltä. Eurooppalainen yhteiskunta on kriisissä ja Suomi sen mukana. Oikeus itsemääräämiseen on kriisissä. Jos se kaatuu Ukrainassa, olemme pahassa lirissä. Kysymys on perusoikeuksista. Ukrainassa ne pahimmat ihmisoikeuksien loukkaukset ovat jatkuvia. Olemme todella pahassa kriisissä, Hiilamo latasi.

Suljetusta rajasta on tullut uusi normaali. Minusta se on epänormaalia ja pitkän päälle ongelmallista.

LÄHTÖTILANTEESTA HUOLIMATTA keskustelu Suomen kriisinkestövyydestä lähti etenemään juohevasti. Vikman kommentoi kyseen olevan myös siitä, miten kriisi voidaan määritellä. Hän kyseenalaisti edelleen sen, että suomalainen yhteiskunta olisi kriisissä.

– Tilanne on monella tavalla kriittinen, mutta emme me elä tällä hetkellä poikkeusoloissa. Milloin määrittelemme, että olemme yhteiskuntana kriisissä?

Hiilamo muistutti, että Venäjälle on ollut paljon yhteyksiä, mutta itärajan sulkeutuminen on katkaissut talous- ja kulttuurisuhteet.

– Suljetusta rajasta on tullut uusi normaali. Minusta se on epänormaalia ja pitkän päälle ongelmallista, Hiilamo sanoi.

Keskjustelijat pohdiskelivat myös sitä, miten Suomi pärjäsi muutaman vuoden takaisessa pandemiassa ja sen luomassa kriisissä. Hiilamon mielestä Suomi oli suorastaan menestystarina.

– Meillä ihmiset tottelivat vähän liiankin paljon, ne suositukset otettiin käskyinä. Ja oli ylilyöntejäkin, esimerkiksi Uudenmaan sulku. Mutta Suomessa viranomaisiin luotetaan.

Vikmanin mielestä terveysturvallisuuden puolesta Suomessa pärjättiin pandemiassa hyvin. Mutta koronan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat olleet monimutkaisempia.

– Niistä pitää ottaa tulevaisuutta ajatellen oppia. Niissä ei pärjätty ihan yhtä hyvin.

Vaikka uhista on puhuttu, niin sittenkin Suomi on olosuhteiltaan maailman turvallisimpia maita.

ENTÄPÄ SITTEN kirkko ja yhteiskuntamme kriisinkestvyys?

Hiilamon mukaan kirkko on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipylväs. Suomessa on yhteiskunnallisesti aktiivinen kirkko, joka on hänen mukaansa sitä mieltä, että valtio on hyvä asia ja se käy valtion kanssa dialogia.

– Kirkko on ollut aktiivinen myös maahanmuuttokysymyksissä, tosin nyt passiivisempi viime aikoina, mikä on minusta vahinko. Nyt kansainvälinen solidaarisuus on hiipumassa ja äärikansallismielisyys hiipii tilalle, Hiilamo pohdiskeli.

Vikmanin mukaan monessa asiassa on kyse perusarvojen puolustamisesta. Talouskaan ei ole arvo, vaan väline arvojen puolustamiseksi.

– Jos Putinia ei pysäytetä Ukrainassa, joku toinen maa on seuraavaksi. Siksi Ukraina taistelee meidän arvojemmekin puolesta. Arvokeskustelussa kirkolla on tärkeä rooli. Kriisinkestävyydessä kirkon hengellinen työ ja toivo ovat keskeisiä.

Mitkä olisivat resilienssiin liittyvät lopputerveiset kuulijoille, Heikura kysyi.

Vikmanin toivoi kaikille suomalaisille mahdollisimman hyviä valmiuksia pitää itsestään ja lähipiiristään huolta.

– Vaikka uhista on puhuttu, niin sittenkin Suomi on olosuhteiltaan maailman turvallisimpia maita. Voimme luottaa tähän yhteiskuntaan. Varautumisessa viranomaiset tekevät koko ajan paljon työtä, Ja meillä on varauduttu hyvin, Sofia Vikman sanoi.

– Suomi on maailman paras maa ja varautuminen alkaa lähimmäisestä huolehtimisesta, Heikki Hiilamo kiteytti.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Onko kirkko kuin 1990-luvun Nokia? Liian pitkään liian menestynyt ja itsetyytyväinen”
Seuraava artikkeliTutustu, älä vihaa – Maailmanpyörässä-laulut vievät uskontojen ja kulttuurien maailmaan

Ei näytettäviä viestejä