Susanna Landor ei kadu hyppyä päätoimittajan pallilta diakoniatyöntekijäksi – Nykyään hän elää Nauvon saaristossa jakaen asukkaiden ilot ja surut

Loppusyksyn maisema Länsi-Turunmaan saaristossa on hiljainen, pysähtynyt ja odottava. Paraisten ja Nauvon välisellä valtavalla lossilla on vain muutama auto. Kesäisin niin kuhisevassa Nauvon vierasvenesatamassa ei ole ainuttakaan ihmistä. Satama-altaasta nostetuissa lastenrattaissa on kuivunutta merirokkoa. Nauvon 1400-luvulla rakennettu harmaakivikirkko seisoo tyynenä paikallaan. Sen vieressä sijaitsevan seurakuntatalon ikkunoista tuikkii valo. Ovella vilkuttaa iloisesti hymyilevä diakoniatyöntekijä Susanna Landor…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli100 vuotta sitten Nuorisoseuran talolla syntyi yhdistys – Vastaperustettu Punkaharjun seurakunta oli nuorisotyön edelläkävijöitä
Seuraava artikkeliLohjan kirkoissa ei sittenkään vihitä kaikkia pareja – seuraavaksi asiaa käsittelee Espoon tuomiokapituli

Ei näytettäviä viestejä