”Suvivirren kieltäminen kevätjuhlassa on virhetulkinta uskonnonvapauslaista”

Keskitalo205_BJukka Keskitalo perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyen. Hän ottaa kantaa julkisuudessa viime päivinä käytyyn keskusteluun, joka sai alkunsa, kun Kuopion piispa Jari Jolkkosen päätti vetää lapsensa pois Helsingin Viikissä Latokartanon koulun kevätjuhlasta, jossa ei laulettu suvivirttä.

Keskitalo sanoo, että ei halua puhua pelkästään Latokartanon koulun tai piispa Jolkkosen perheen ratkaisuista, vaan ilmiöstä yleisemmin.

– On tärkeää yleisesti arvioida, löytyykö Latokartanon peruskoulun suvivirrettömälle kevätjuhlalle perusteita uskonnonvapauslain perusteluista ja perustuslakivaliokunnan kannoista.

Keskitalo muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan uskonnovapauslakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä antaman lausunnon (PeVL 10/2002) mukaan yksittäinen virsi ei tee koulujen perinteisistä juhlista uskonnon harjoittamista.

– Tämän myös Latokartanon koulun rehtori myöntää, mutta väittää, että kevätjuhlassa laulettuna suvivirsi yksittäisenä ohjelmanumerona kuitenkin on uskonnon harjoittamista. Tässä kohdin tapahtuu virhetulkinta.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon kokonaisuus ja asiayhteys ilmaisevat selvästi, että nimenomaan koulun päättäjäisjuhlan kontekstissa suvivirttä sinänsä ei tule tulkita uskonnon harjoittamiseksi vaan osaksi suomalaista kulttuuria, Keskitalo painottaa.

– Tätä korostaa vielä se, että valiokunnan mukaan lakiehdotuksen ”tarkoituksena ei ole muuttaa nykyisiä (lain voimaan tuloa edeltäviä) käytäntöjä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten osalta.” Suvivirren laulamista koulun päättäjäisjuhlan yhteydessä ei oltu aiemminkaan tulkittu uskonnon harjoittamiseksi, joten se ei sellaiseksi muuttunut uuden uskonnonvapauslainkaan myötä.

– Kun suvivirsi koulun päättäjäisjuhlan kontekstissa ei siis ole uskonnon harjoittamista, tilaisuuden tai tuon yksittäisen ohjelmaosuuden osalta ei ole voimassa se, mikä pätee koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin, kuten koulujumalanpalveluksiin. Näiden osalta koulut vakiintuneen tavan mukaan kysyvät vanhempien suostumuksen niihin osallistumiselle, Keskitalo sanoo.

– Latokartanon peruskoulun rehtorin ilmoituksen mukaan 200 huoltajaa on ilmoittanut, etteivät heidän lapsensa saa osallistua koulun toiminnan yhteydessä uskonnonharjoitukseen. Kun suvivirren laulaminen koulun päättäjäisjuhlan kontekstissa ei ole uskonnonharjoitusta, tekee rehtori virhepäätelmän olettamalla, että mainitut vanhemmat olisivat kieltäneet lapsiltaan osallistumisen sellaiseen kevätjuhlaan, jonka ohjelmassa olisi suvivirsi tai vaatisivat vapautusta mainitusta ohjelmaosuudesta. Kun koulun päättäjäisjuhlan kontekstissa suvivirren laulamisessa on kysymys suomalaisesta kulttuuriperinteestä, ei ketään myöskään tarvitse vapauttaa kyseisen virren ajaksi juhlaan osallistumisesta.

Keskitalon mukaan kysymyksiä Suvivirrestä ja sen asemasta voidaan pitää pieninä yksityiskohtina, mutta todellisuudesta ne eivät ole sitä. Suvivirsi on syytä nähdä laajemman keskustelun symbolina.

– Näiden tapausten kautta mitataan sitä, onko uskontotaustaisilla kulttuuriperinteillä enää paikkaa suomalaisessa julkisessa tilassa. Latokartanon koulussa omaksutun linjan ja sen tueksi esitettyjen perustelujen taustalla näyttääkin vaikuttavan hyvin samantapainen pyrkimys karkottaa kaikki uskontoon viittaava kulttuuriperintö yhteiskunnan julkisesta tilasta kuin mitä vapaa-ajattelijat ja humanistiliitto ovat ajaneet jo vuosikausia.

Lue

Suvivirsi kiellettiin – piispan lapset jäävät pois kevätjuhlasta

Koskinen: Suvivirsiriidan ratkaisee viime kädessä tuomioistuin

Valtaosa suomalaista katsoo, että Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhliin. Iltalehden verkkokyselyn mukaan 93 prosenttia oli sitä mieltä, että Suvivirsi kaikukoon. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä samaa mieltä oli 96 prosenttia vastaajista.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Kirkon sisäiset estot lähetystyön suurin uhka”
Seuraava artikkeli”En ymmärrä miten SRK perustelee anteeksipyyntöpäätöstään”

Ei näytettäviä viestejä