Ensi viikolla pidettävässä kirkolliskokouksen syysistunnossa 6.–9.11. on käsiteltävänä lukumääräisesti poikkeuksellisen vähän asioita, kertoo kirkolliskokouksen pääsihteeri, varatuomari Katri Kuuskoski. Käsiteltävät asiat ovat kuitenkin isoja ja herättänevät runsaasti keskustelua.
Eniten puheenvuoroja käytetään Kuuskosken arvion mukaan piispainkokouksen tilaamasta selvityksestä, joka käsittelee kirkon vihkioikeudesta luopumista ja avioliittoon vihkimisen merkitystä.
Selvityksen teki kirkkososiologian emeritaprofessori Eila Helander. Helanderin mukaan kirkko voisi pitäytyä virallisesti nykyisessä vihkimiskäytännössään mutta hyväksyä samalla, että kirkon sisällä voi olla myös toinen teologisesti perusteltu toimintamalli, jossa vihitään ja siunataan myös samaa sukupuolta olevia pareja.
Edustaja-aloite avioliittokäsityksen laajentamiseksi ei vielä täysistunnon käsittelyyn
Piispainkokouksen mukaan kirkon on nykyisessä tilanteessa syytä säilyttää vihkioikeutensa. Piispainkokouksen mukaan Helanderin selvitys on syytä ottaa huomioon, kun kirkolliskokous käsittelee edustaja-aloitetta kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi.
Edustaja-aloite avioliittokäsityksen laajentamiseksi ei kuitenkaan tule kirkolliskokouksen täysistunnon käsittelyyn vielä tänä syksynä. Aloitteen työstäminen jatkuu valiokunnissa. Perustevaliokunta valmistelee asiasta mietintöä. Asiaa käsittelee myös yleisvaliokunta, joka antaa perustevaliokunnalle lausunnon.
Viime keväänä jätetyssä aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous ryhtyisi valmistelemaan tarvittavia muutoksia kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville pitäisi aloitteen mukaan turvata mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti. Aloitteen allekirjoitti 22 kirkolliskokousedustajaa.
Allekirjoittajien mukaan sovittelevalla aloitteella etsitään ratkaisua kirkkoa pitkään hiertäneeseen kysymykseen. Heidän mukaansa Raamattua voidaan tulkita eri tavoin, ja erilaisia näkemyksiä on kunnioitettava.
Tavoitteena on, että erilaiset avioliittokäsitykset voisivat elää kirkossa rinnakkain eikä asia hajottaisi kirkkoa.
– Piispainkokouksen esityksen lähetekeskustelussa aloitetta varmaan sivutaan, vaikkei se varsinaisesti asialistalla olekaan, Katri Kuuskoski sanoo.
Kirkon organisaation ja rakenteiden uudistamisesta ja aikatauluista keskustellaan
Keskustelua kirkolliskokouksessa herättänee myös kirkkohallituksen ilmoitus siitä, miten ja milloin se edistää kirkolliskokouksen viime keväänä hyväksymiä uudistuksia kirkossa.
Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella 17 toimenpidettä, joilla pyritään uudistamaan kirkon organisaatiota ja toimintakulttuuria. Listaus toimenpiteistä perustui kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan mietintöön, jonka pohjana oli kirkon tulevaisuuskomitean mietintö.
Kirkolliskokous saa nyt myös raportin uudistuksiin liittyneestä seurakuntien ja hiippakuntien kuulemisesta. Laajassa kyselyssä selvisi muun muassa, että kirkossa ollaan tyytymättömiä tuomio-alkuiseen terminologiaan, kuten sanoihin tuomiokapituli, tuomiorovasti, tuomiokirkko ja tuomiokirkkoseurakunta. Keväällä 2019 tehdään virka- ja hallintoterminologian uudistamiseen liittyvä selvitys. Siitä käy ilmi, miten laajoja säädösmuutoksia termien uudistaminen vaatisi.
Kyselyssä selvisi myös, että nuorten vaikutusmahdollisuudet seurakunnassa ovat heikot. Vastaajien mielestä paras tapa vahvistaa nuorten osallisuutta päätöksenteossa olisivat nuorten ja päättäjien vapaamuotoiset tapaamiset. Kannatusta saivat myös hiippakunnalliset nuorisoparlamentit ja seurakuntien nuorisovaltuustot.
Kipan ja Kirjurin vaikutuksen seurakuntiin selvityksen alla
Keskustelua kirkolliskokouksessa saattaa herättää myös talousvaliokunnan mietintö, joka liittyy kirkon tietohallintokuluja, -hankkeita ja -organisaatiota koskevaa selvitystä peräävään edustaja-aloitteeseen. Aloitteessa pyydettiin riippumattoman arvion teettämistä kirkon keskushallinnon vastuulla olevien tietohallintohankkeiden, kuten Kirjurin ja Kipan, vaikutuksista seurakuntiin.
Kirkkohallituksen esitys seurakuntavaalisäännösten tarkistamiseksi pitää sisällään esityksen seurakuntavaalien ajankohdan siirtämisestä viikolla eteenpäin eli pois isänpäivän päältä. Asiasta on valmistunut lakivaliokunnan mietintö.
Päätettäväksi istuntoviikolla tulevat myös Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston ensi vuoden talousarviot sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2018–2020.
Kuva kevään 2017 kirkolliskokouksesta: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä