Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistonlehtori Esa Mangeloja pitää Martti Lutherin ajatuksia taloudenhoidosta sellaisina, että hän voisi hyvin opettaa niitä taloustieteen peruskurssilla.
Dosentti, taloustieteilijä, yhteiskuntatieteilijä ja teologi Mangeloja sanoi Kirkkopäivillä, että hän aikookin syksyn kurssillaan pitää esillä Lutheria. Hän puhui tilaisuudessa, jossa tutkijat kaivoivat esille luterilaisuuden vaikutuksia Suomeen eri tieteenalojen näkökulmista.
‒ Luterilaisuus on ollut tärkeää talouskehityksemme kannalta. Luther oli kiinnostunut taloudesta, talousasiat olivat hänen saarnojensa vakioainesta. Hänen isänsä oli innokas bisnesmies.
Mistä Mangeloja tarkalleen ottaen puhuisi opiskelijoille?
Hän luetteli monta Lutherin näkemystä, jotka ovat hänen mielestään vaikuttaneet pohjoismaiseen hyvinvointi-ideologiaan.
‒ Lutherin mukaan aine on Jumalan luomaa ja hyvää, hän arvosti materiaalista maailmaa. Missä tahansa ammatissa voi palvella Jumalaa. Hän hyväksyi yksityisomistuksen eikä pitänyt yhteisomistusta hengellisempänä.
‒ Kun kauppias omistaa yrityksensä, hän hoitaa liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti. Myös perheen kannalta yksityinen omistaminen on järjellistä, Mangeloja lainasi Lutherin ajatuksia.
Kohtuullinen myyntivoitto riittää
Jumala oli Lutherin mielestä kuitenkin kaiken yliomistaja, eikä Luther hyväksynyt voiton maksimointia. Myös kohtuuden ihanne loi voitontavoittelulle rajat.
‒ Oikeudenmukaisen hinnan määräävät tuotteen valmistuksen vaatiman työn määrä, kokonaiskustannukset ja riski. Ihmisen hädänalaista tilaa ei saa käyttää hyväksi, Mangeloja luetteli Lutherin hengen mukaisia periaatteita.
‒ Voisiko Jeesus tulla määrittelemään hinnat uudelleen? hän vitsaili todeten sen jälkeen, että markkinamekanismi hoitaa sen homman.
Mangeloja nosti esille kolme Raamatun varakasta miestä tueksi Lutherin väitteelle, ettei omistaminen ole syntiä. Miehet olivat Abraham, Salomo ja Daavid.
Yleisön joukossa istunut piispa Jari Jolkkonen kysyi Esa Mangelojalta, oliko reformaatio lopulta hyvän talouden vai rahanpalvonnan alku.
Mangeloja totesi, että nykyisen talousteorian mukaan tulosta syntyy siitä, että ihmiset oppivat ja osaavat. Tämä on Mangelojan mielestä luterilainen arvo, ei rahanpalvonta.
Paavi ja Luther samalla asialla
Ilmakehätieteiden tohtorikoulutettava Laura Riuttanen nosti ilmastonmuutoksen karuista muutosluvuista lisää motivaatiota luterilaiselle kohtuuden ihanteelle.
Ennen Lutheria Euroopassa vallitsi lämpökausi, mutta se ei johtunut ihmisen toimista, niin kuin nykyinen ilmaston lämpeneminen, Riuttanen muistutti.
‒ Olemme polttaneet hiilivarastoja maankuoresta ja saaneet halpaa energiaa, joka on luonut vaurautta ja hyvinvointia. Jos päästöjä ei pystytä rajoittamaan, ilmasto lämpenee lisää. Tarvitsemme laajaa kulttuurin ja toimintatapojen uudistamista, reformaatiota, Riuttanen haastoi.
‒ Kyse on energiankulutuksen vähentämisestä, elintasosta ja elämäntavasta.
Riuttanen lainasi paavi Franciscusta, jonka mukaan tarvitsemme uuden tavan katsoa asioita, ajatella ja elää.
‒ Lutherilla oli rohkeutta katsoa vinoutuneita valtarakenteita ja puuttua niihin. Yhden ihmisen merkitys oli melko suuri. Onko meillä rohkeutta samaan? Riuttanen kysyi.
Kuva: Jenni Heikkonen. Luther-vuoden tarpeistoa Wittenbergissä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä