Tampereen Viimeiset kiusaukset oli musiikin ja visuaalisuuden juhlaa

Viimeiset kiusaukset Tampere-talolla. Kuva: Mikko Karsisto

Kertoman mukaan Joonas Kokkoselta kysyttiin, uskooko hän että Viimeiset kiusaukset -oopperan siivet kantavat maailmalla Metropolitanissa asti. ”Toki, kyllä New Yorkissakin kuollaan”, oli säveltäjämestari kuulemma tokaissut. 

Paavo Ruotsalaisen elämän jäljet piirtyvät pientareelle ja hän tekee tiliä elämästään kuolinvuoteellaan. Tähän illasta aamuun kestävään kuolinkamppailuun keskittyy Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset

Tänä vuonna Kokkosen suurteos nähdään Mikko Koukin ohjaamana: ensin Tampere-talolla, sitten Savonlinnan oopperajuhlilla.

Kotimaa haastatteli Koukia jo produktion harjoitusvaiheessa. Tuolloin Kouki summasi teoksen herättämiä tuntoja ja hätkähdytti kertomalla, ettei ole halunnut tutustua oopperan ikonisiin tulkintoihin, kuten esimerkiksi Paavo Liskin kiiteltyyn ohjaukseen. 

Kouki tahtoi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Se ilmeisesti kannatti. 

Paavo Ruotsalainen on hahmo, josta monella on vahva käsityksensä. Näille käsityksille sitten olisi oltava uskollinen. Sama pätee Viimeisiin kiusauksiin, ja oopperaan taidemuotona yleisesti. Toiminta ja draama ovat alisteisia musiikille, mikä asettaa tietyt rajat ohjaustyölle. 

Kouki on onnistunut kuitenkin työryhmänsä kanssa tekemään teoksesta kiihkeän ja hengittävän. Teemu Loikkaan lavastus ristiteemoineen, Janne Teivaisen voimakas valosuunnittelu ja Jouni Prittisen tenhoava koreografia herättävät Ruotsalaisen elämän teemat voimallisesti eloon. Joukkokohtaukset ovat kauttaaltaan upeaa katseltavaa ja kuunneltavaa: lähes fellinimäisen karnevalistisiin mittoihin nousee esimerkiksi kohtaus, jossa Paavo on säntäämässä pohjolan piispan perään. 

Laulajat ja näyttelijät hoitavat kaikki työnsä kunnialla. Kokkosen musiikki on jännitteisen dramaattista, mutta ilmaisussaan rikkaat laulajat huomioivat nyanssirekisteriä taiten ja käsittelevät tekstiä ymmärryksellä. 

Paavon kaipaus Riittaa kohtaan, Riitan pettymys miehensä jatkuviin reissuihin ja nuoren Juhana-pojan kuolema ovat kaikki riipaisevasti tulkittuja teemoja läpi teoksen. 

Pakahduttaviin mittoihin nousee Paavon virsi Sinuhun turvaan Jumala, minkä teemaa Kokkonen varioi ja hyödyntää halki teoksensa. Loppua kohden teemalla leikittely käy tiiviimmäksi, mutta kliimaksia säästetään loppuun. 

Siinä lopun teho: virsi versoo elinvoimaisena, paikoin kromaattisen kuolinkamppailun päätyttyä. 

Kaiken kaikkiaan Tampereella nähty Viimeiset kiusaukset on suomalaista oopperaa vahvimmillaan. Kiinnosti katsojaa sitten körttiläisyyden voimahahmon henkilöhistoria tai ei, on Viimeiset kiusaukset maailmanluokan teos, josta Tampereella kuultiin ja nähtiin maailmanluokan tulkinta. 

Lue myös:

Mikko Kouki ja Paavo Ruotsalaisen viimeinen tilinteko

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.


Edellinen artikkeliHartaus: Muuten minä hukun
Seuraava artikkeliMuistokirjoitus: Aune Perälä 1934-2025

Ei näytettäviä viestejä