Tanskassa teologeja on perinteisesti koulutettu Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistojen teologisissa tiedekunnissa.
Niiden rinnalla on 1970-luvulta lähtien toiminut Aarhusissa myös seurakuntatiedekunta (Menighedsfakultetet), jossa on vuodesta 2005 alkaen voinut suorittaa teologian kandidaatin tutkinnon. Tiedekunta on itsenäinen, mutta se on osa laajempaa, monissa maissa toimivaa pienten vastaavien itsenäisten laitosten verkostoa. Kyseessä on eräänlainen ilmiö.
Teologisesti konservatiivinen, tunnustuksellinen luterilainen opinahjo on toiminut ulkomaisiin yliopistoihin liittyneenä. Tällä hetkellä keskeinen yhteistyötiedekunta on Norjassa.
Seurakuntatiedekunnan olemassaolo kertoo tanskalaisten monipuolisesta tiedepolitiikasta.
Tiedekunnan kirkkohistorian opettaja, professori Kurt Ettrup Larsen kertoo seurakuntatiedekunnan olevan yliopistotasoinen ja tarjoavan samankaltaista opetusta kuin maan valtionyliopistojen tiedekunnat. Samalla akateeminen teologia halutaan Larsenin mukaan liittää laajempaan kontekstiin.
– Opetuksemme on tunnustuksellisesti luterilaista. Pyrkimyksenä on integroida opetukseen seurakuntaelämää ja henkilökohtaista uskoa.
Maisteriopinnot tehdään yleensä Aarhusin yliopistossa
Ulkomaisten yliopistokytkentöjen vuoksi Aarhusin seurakuntatiedekunnassa suoritettu teologian kandidaatin tutkinto hyväksytään Tanskan koulutusjärjestelmässä. Kandidaatin tutkinnon suorittamiseen kuluu seurakuntatiedekunnassa tavallisesti neljä vuotta.
– Opiskelijamme suorittavat sitten teologian maisterin tutkinnon Aarhusin yliopistossa, tai ellei siellä ole tilaa, Kööpenhaminan yliopistossa tai ulkomailla. Sen jälkeen useimmat heistä hakeutuvat Tanskan kirkon papeiksi.
Seurakuntatiedekunnalla on Larsenin mukaan hyvät suhteet Aarhusin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, ja käytännön tasolla tehdään myös yhteistyötä.
Vaikka yhteistyö toimii, Aarhusin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on ollut viime vuosina rajoitetusti tilaa seurakuntatiedekunnasta tuleville kandidaateille. Larsen luonnehtii ongelmaa vakavaksi.
– Jos tilanne ei ratkea, opiskelijoittemme täytyy suorittaa maisteriopinnot Norjassa.
Seurakuntatiedekunta on pieni, opiskelijoita on alle sata. Joka toinen vuosi otetaan sisään 20–25 uutta opiskelijaa. Larsen toivoo, että sisäänottoa voitaisiin tulevina vuosina lisätä. Seurakuntatiedekunnassa voi opiskella, vaikka ei pyrkisikään kirkon virkaan.
Konservatiivisessa tiedekunnassa opiskelee yhä enemmän naisia
Seurakuntatiedekunnan opetus ja tutkintotodistus siis tunnustetaan Tanskassa, mutta oppilaitos ei saa valtionapua. Sen sijaan monet Tanskan luterilaisista seurakunnista tukevat tiedekuntaa. Seurakuntatiedekunnan opiskelijat eivät saa valtion opintotukea, mutta tiedekunta myöntää heille pienen stipendin. Lisäksi he voivat työskennellä joissakin tehtävissä opetuksensa vastineeksi.
Tanskan kansankirkossa virkakysymyksestä puhutaan Larsenin mukaan enää harvoin. Suuri enemmistö seurakunnista, seurakuntalaisista ja papeista kannattaa naisten pappeutta, josta Tanskan kansankäräjät päätti jo vuonna 1947. Tanskalaisissa seurakunnissa on Larsenin mukaan kuitenkin yleensä tilaa myös perinteistä virkakantaa edustaville.
Seurakuntatiedekunnan opiskelijat ovat enimmäkseen miehiä, mutta 10–20 prosenttia on nykyään naisia. Larsen kertoo tiedekunnan toivovan lisää naisopiskelijoita.
– Tiedekuntamme vastusti alun perin naispappeutta, mutta ei enää virallisesti. Opettajamme ja opiskelijamme ovat saaneet olla asiassa vapaasti eri mieltä.
Teologian maisterin tutkintoa seurakuntatiedekunta ei aio tulevaisuudessakaan tarjota.
– Meidän resurssimme ovat pienet ja on parempi, että opiskelijat saavat tuntumaa myös toisenlaiseen teologiseen ympäristöön ennen pappisvihkimyksen saamista, Kurt E. Larsen sanoo.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä