Halutessaan papit voivat tulevaisuudessa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko ei sitä hyväksyisi. Kotimaa24 selvitti pappien nykyiset oikeudet avioliittoon vihkimisessä.
Lapuan tuomiokapitulin lakimiesasessori Jussi Liljan mukaan papin vihkimä avioliitto on pätevä, vaikka vihityt eivät täyttäisi kirkkojärjestyksen asettamia ehtoja.
– Pitää muistaa ero avioliittolainsäädännön ja kirkon sisäisten määräysten välillä. Jos on tapahtunut virhe tai on toimittu vastoin kirkon sisäistä määräystä, se ei vaikuta avioliiton pätevyyteen, Lilja sanoo.
Tiedossa ei Liljan mukaan ole mitään uutta.
Mielenkiintoiseksi tilanteen kuitenkin tekee vuonna 2017 voimaan astuva uusi avioliittolaki. Uuden lain mukaan avioituminen on mahdollista myös samaa sukupuolta oleville pareille.
Käytännössä uusi laki voi tarkoittaa, että papeilla voi olla mahdollisuus vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja riippumatta siitä, mitä kirkko sisäisesti asiasta päättää.
– Tällä on turha spekuloida, mutta näin voi olla asianlaita, mikäli kirkolla vihkimisoikeus silloin on, Jussi Lilja sanoo.
Tutkija Kati Niemelän viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan reilu kolmannes papeista kannatti samaa sukupuolta olevien parien oikeutta kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Hiukan suurempi osuus kannatti sukupuolineutraalia avioliittolakia.
Papistossa on jo tehty irtiottoja kirkon virallisista linjauksista samaa sukupuolta olevien parien liittojen suhteen. Vuonna 2008 rovasti Liisa Tuovinen siunasi samaa sukupuolta olevan parin. Viime kesänä Helsingin Sanomat uutisoi Vantaan Tikkurilan seurakunnan papin Toni Fagerholmin siunanneen samaa sukupuolta oleva parin Helsinki Pride -tapahtuman yhteydessä. Tuolloin käytiin vääntöä siitä, oliko toimitus kirkon hyväksymä rukous parisuhteen puolesta vai siunaaminen.
Pappia voi rangaista virheestä, mutta avioliittoa se ei mitätöi
Kysymys pappien oikeuksista avioliittoon vihkimissä nousi esiin, kun
Iltalehti
kertoi viime viikolla kauppias Vesa Keskisen menneen naimisiin kirkollisin menoin, vaikkei kumpikaan tuoreesta avioparista kuulu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Kirkkojärjestys säätää kirkollisen vihkimisen edellytykseksi, että molempien vihittävistä on kuuluttava Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Toinen vihittävistä voi kuulua myös johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan tai uskontokuntaan. Kirkollisesta avioliittoon vihkimisestä ei säädetä laintasoisessa kirkkolaissa.
Avioliittoon vihkimisestä puolestaan säädetään avioliittolainsäädännössä. Sen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat oikeutettuja vihkimään ihmisiä avioliitoon lain määrittelemin ehdoin. Laissa ei ole rajoituksia esimerkiksi siitä, kenet evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi vihkiä avioliittoon.
Kirkkojärjestyksessä ei ole Liljan mukaan ole laintasoisia määräyksiä, vaan se ohjaa kirkon sisäistä toimintaa.
Liljan mukaan mahdolliset seuraamukset kirkkojärjestyksestä poikenneelle papille ovat kirkon sisäinen asia. Ne eivät liity millään lailla papin vihkimän avioliiton laillisuuteen.
Käytännössä kirkolla ei ole mahdollisuutta puuttua pappien irtiottoihin muuten kuin jälkikäteen annetuilla rangaistuksilla, jos vihkioikeus kirkolla säilyy.
Maistraatin tehtävä on rekisteröidä muiden viranomaisten kuten esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkimät parit. Länsi-Suomen maistraatin henkikirjoittaja Armi Kuivisen mukaan vihkitieto merkitään rekisteriin, kun papereissa on asianmukaiset allekirjoitukset ja tiedot.
Iltalehden
myöhempien tietojen mukaan Keskisen tapauksessa epäselvyys avioliiton pätevyydestä liittyi lopulta virheellisesti täytettyihin asiakirjoihin. Niiden takia avioliittoa ei voitu heti rekisteröidä.
Korjattu 9.7.2015 klo 12:40. Yhdessä artikkelin kohdassa puhuttiin virheellisesti siunaamisesta. Oikea termi on vihkiminen.
Kuva vuoden 2011 Pride-marssilta. Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Notaari: Helsinki Priden konttikirkossa ei siunattu parisuhdetta
Askola: Seurakunnan tunneviesti tärkeämpi kuin kirkkojuridiset kysymykset
Ilmoita asiavirheestä