fragmenta.kansalliskirjasto.fi voi nyt selata ja ladata tarkkoja kuvia keskiaikaisen kirjallisuuden aarteista. Ne kertovat Suomen varhaisimman kirjalliseen kulttuurin alkaneen jo 1100-luvulta, kristillisten vaikutteiden myötä.
Yhden vinkin fragmenttien käyttöön antaa tallennustyötä johtanut kirkkohistorian ja historian dosentti Tuomas Heikkilä.
– Olen haaveillut, että teettäisin fragmenttilakanat, tai kravatin tai edes t-paidan, hän paljastaa. Koska kuvat ovat tietokannassa hyvällä resoluutiolla, tämä on mahdollista.
Heikkilän suosikki on 1300-luvulta peräisin olevan kauniin liturgisen teoksen yksi kuva, joka on esillä Kansalliskirjaston Kirjava keskiaika -näyttelyssä.
– Siinä on erittäin komea miniatyyri R-kirjain, jonka keskellä Kristus nousee haudastaan. Alareunassa nukkuvat kolme roomalaista sotilasta, keskiaikaisiksi ritareiksi puettuina. Jostain syystä nuo ritarit kiehtovat kauheasti. Niistä voisin kehittää jotakin, Heikkilä kertoo.
Kirjanlehdet ovat säilyneet keskiajalta materiaalinsa vuoksi. Pergamentti, eli vasikan, lampaan tai vuohen nahkasta valmistettu vaalea ja pitkulainen kirjoitusalusta, kestää aktiivisessa käytössä useita vuosisatoja. Siksi Englannissa tärkeimmät lait oli vielä 1900-luvulla kirjoitettava pergamentille.
Pergamentin vaikutus näkyy Heikkilä mukaan nykyisissäkin kirjallisissa kauneusihanteisissa.
– Arvostamme sitä, että kirjoitetaan mustalla valkoiselle. Kun ihmiset nykyään ipadiaan näppäilee, taustalla on keskiaikaisen pergamenttieläimen muoto, sanoo keskiajan tutkija huvittuneena.
Pergamenttieläimen nahkasta taitellut sivut ohjasivat modernin painetun kirjan mallia, jonka suorakaiteista muotoa taas taulutietokoneet jäljittelevät.
Suomen varhaisimmasta kirjallisesta maailmasta kerrottiin sunnuntain 5.8. Horisontissa.
Ilmoita asiavirheestä